Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-oikeudenkäynti on jatkunut koko syksyn ja pitkälti suljetuin ovin. Eilen oikeudessa oli julkinen istunto, kun salissa kuultiin asiantuntijatodistajia.
Salissa puitiin jälleen kysymystä siitä, olivatko Helsingin Sanomien artikkelissa joulukuussa 2017 julkaisemat tiedot salaisia, vai olivatko ne olleet saatavilla myös julkisista lähteistä. Puolustuksen mukaan artikkelissa käytetyt tiedot olivat saatavilla julkisista lähteistä.
Syyttäjä vaatii jutun kirjoittaneille toimittajille Tuomo Pietiläiselle ja Laura Halmiselle sekä entiselle HS:n politiikan toimituksen vt. esimiehelle Kalle Silfverbergille vähintään puolentoista vuoden ehdollista vankeusrangaistusta turvallisuussalaisuuden rikkomisesta ja sen yrityksestä.
Lue myös: MTV Uutiset Viestikoekeskus-käräjillä: Todistajana kuultu tietokirjailija Petteri Järvinen piti Hesarin juttua tärkeänä – "Jutussa ei ollut mitään paljastuksia"
"Erikoinen prosessi"
Puolustus moittii syyttäjän toimintaa jutussa. Syyttäjä on oikeudenkäynnin kuluessa muuttanut syytteen teonkuvausta ja sen vuoksi myös puolustus luopui Helsingin Sanomien päätoimittajien kuulemisista jutussa.
– Tässä on ollut hyvin erikoisia piirteitä. Alkuun teonkuvaus oli rakennettu niin, että väitetyt salassa pidettävät turvallisuussalaisuustiedot ovat lähtökohtaisin peräisin Puolustusvoimien salassa pidettävistä asiakirjoista.
– Tämän prosessin aikana on käynyt selville, että näitä salassa pidettäviä asiakirjoja ei ole ollut syyttäjällä, kun hän on tehnyt syyteharkintaa. Eli syyte on alun perin rakennettu pelkästään kuulopuheille. Se osoittaa, kuinka erikoisessa prosessissa me olemme mukana, Tuomo Pietiläistä jutussa avustava asianajaja Timo Ylikantola sanoo MTV Uutisten haastattelussa.
Ylikantolan mukaan syyttäjä on muuttanut teonkuvausta niin, että puolustus ei edes tiedä, mihin tietoihin syyttäjän mukaan artikkelin tiedot perustuvat.
– Syytteessä on nyt väite, että nämä eivät perustu enää salassa pidettäviin asiakirjoihin, vaan muihin tietoihin, mutta emme tiedä mihin, kun meille ei ole sitä näytetty. En tiedä, onko vastaajien tehtävä arvuutella syyttäjän teonkuvauksen lähteitä tai perusteita.
Lue myös: Rikosoikeuden professori kummastelee syyttäjän todistelua Viestikoekeskus-jutussa: "Ei se noin voi mennä"
HS: Viestikoekeskus-oikeudenkäynnissä ei kuullakaan todistajana HS:n vastaavaa päätoimittajaa Kaius Niemeä
Rikoshistoriassa poikkeuksellinen oikeudenkäynti
Samankaltaisia moitteita erikoisesta prosessista antaa myös Laura Halmista, Kalle Silfverbergiä ja Sanoma Media Finlandia avustava asianajaja Kai Kotiranta.
– Puolustuksen näkökulmasta syyttäjän tapa ajaa tätä juttua on todella vaikea, koska syytettä ja väitteitä muutetaan koko ajan, tuodaan uutta todistelua ja tehdään lisätutkintaa pitkin prosessia. Tässä on jäänyt vähän sellainen kuva puolustukselle, että syyttäjä ei ehkä ole ollut ihan valmis tähän juttuun, Kotiranta sanoo MTV Uutisille.
Alun perin nimenomaan Kotiranta oli kutsunut oikeussaliin todistajiksi Helsingin Sanomien entisen vastaavan päätoimittajan Kaius Niemen ja päätoimittaja Antero Mukan. Näistä kuulemisista kuitenkin luovuttiin sen jälkeen, kun syyttäjä muutti teonkuvaustaan.
– Syyttäjät ovat pitkin prosessia muuttaneet omaa teonkuvaustaan ja omaa väitettään siitä, kuka on vastuussa jutusta. Nyt myös syyttäjien mielestä on merkityksetöntä se, kuka tosiasiassa tai viime kädessä teki jutun julkaisupäätöksen. Näin ollen on riidatonta, että päätös on tehty Helsingin Sanomien johdossa eikä tästä tarvita enää todistelua.
Kotirannan mukaan asetelma on silti erikoinen, koska syytteessä ovat kaksi toimittajaa ja yksi esihenkilö, joilla ei ole tosiasiallisesti eikä muodollisesti sellaista asemaa tai päätöksentekovaltaa lehden toimituksessa, että he voisivat tehdä julkaisupäätöksiä.
– Tämä on Suomen rikosoikeushistoriassa poikkeuksellinen oikeudenkäynti, Kotiranta luonnehtii.
Lue myös: Viestintäoikeuden professori: Tästä syystä Viestikoekeskus-oikeudenkäynti on yhteiskunnallisesti merkittävä – ”Tämän tyyppistä juttua ei ole meidän tuomioistuimissa ratkaistu”
Raskas prosessi
Kotirannan mukaan koko pitkä rikosprosessi on ollut kaikille asianosaisille raskas.
– En halua arvioida heidän henkilökohtaista jaksamistaan sen tarkemmin, mutta yleisesti voin todeta, että prosessi on nyt kestänyt viisi vuotta ja se on ollut varmuudella kaikille mukana olleille äärimmäisen raskas.
– Täytyy muistaa, että toimittajat ovat tässä jutussa tehneet vain työtään eli sitä journalistista työtä, mitä heidän kuuluukin tehdä demokraattisessa yhteiskunnassa. Nyt he ovat täällä rikosasiassa vastaajina, jossa vankeus on ainoa rangaistusseuraamus, mitä tästä rikoslajista voidaan määrätä, asianajaja sanoo.
Oikeudenkäynnissä kuullaan ensi viikolla kaikkien osapuolten loppulausunnot.