Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-juttua ruotiva oikeudenkäynti nytkähti liikkeelle keskiviikkona. Viestintäoikeuden professori pitää oikeusjuttua yhteiskunnallisesti merkittävänä, sillä vastaava ei ole Suomessa aiemmin nähty.
Helsingin Sanomat julkaisi joulukuussa 2017 artikkelin, joka käsittelee Puolustusvoimien sotilastiedustelua tekevää Viestikoekeskusta Jyväskylän Tikkakoskella.
Syyttäjä vaatii kahdelle HS:n toimittajalle ja politiikan toimituksen silloiselle vt. esimiehelle nyt puolentoista vuoden ehdollisia vankeusrangaistuksia turvallisuussalaisuuden paljastamisesta ja saman rikoksen yrityksestä.
Syyte yrityksestä liittyy puolestaan juttusarjaan, joka oli määrä julkaista alkuperäisen artikkelin jälkeen. Osa artikkelista julkaistiin, mutta muokattuina. Osa jäi julkaisematta.
Syyttäjän mielestä lehteen painettiin ja oltiin painamassa sotilassalaisuuksia. Puolustus on eri mieltä. Toimittajat kiistävät rikokset täysin.
Viestintäoikeuden professori pitää tapausta täysin poikkeuksellisena.
– Tämä on ensimmäinen tapaus, jossa tiedotusväline on hyvin näyttävästi ja tavallaan tietoisesti julkaissut aineistoa, joka on maanpuolustuksellisista syistä leimattu salassa pidettäväksi, Helsingin yliopiston viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari sanoo.
– Tämän tyyppistä juttua ei ole meidän tuomioistuimissa ratkaistu, hän jatkaa.
Korpisaaren mukaan kyse on harvinaisesta oikeusjutusta myös yritysrikoksen osalta.
– Kyllä tämä on hyvin poikkeuksellista, että syytetään julkaisemattoman artikkelin osalta, ja silloinhan on tietysti mahdollista, että myös näihin jo tehtyihin teksteihin olisi ehkä ennen julkaisemista tehty vielä jotain muutoksiakin.
– Syyttäjä on ehkä lähtenyt siitä, että poliisin väliintulo on estänyt näiden artikkelien julkaisemisen. Oikeudessa joudutaan miettimään myös sitä, onko vapaaehtoisesti luovuttu rikoksesta, että sitä yritystäkään ei olisi vielä tapahtunut.
– Tässä on ihan todella mielenkiintoisia rikoslain yleisiin oppeihin pureutuvia kysymyksiä tässä oikeudenkäynnissä ratkaistavana.
Lue myös: Rikosoikeuden professori kummastelee syyttäjän todistelua Viestikoekeskus-jutussa: "Ei se noin voi mennä"
Katso viestintäoikeuden professorin arvio kokonaisuudessaan artikkelin yllä olevalta videolta.
5:06
HS:n vastaava päätoimittaja Kaius Niemi luottaa oikeusjärjestelmään. Katso haastattelu yltä.
Tulossa pitkä oikeudenkäynti
Viestikoekeskus-oikeudenkäyntiä istutaan käräjijllä ainakin joulukuuhun saakka, ja on todennäköistä, että asian käsittely jatkuu myöhemmin vielä korkeammissa oikeusasteissa. Luvassa on pitkä oikeudenkäynti.
Syytettyjen toimittajien puolustus on vedonnut oikeudessa muun muassa siihen, että Puolustusvoimien ja syyttäjän turvallisuussalaisuuksiksi väittämät tiedot ovat löydettävissä julkisista ja osin myös Puolustusvoimien omista julkaisuista.
Puolustus on kritisoinut myös poliisia ja syyttäjää siitä, että jutun esitutkintavaiheessa ei selvitetty kunnolla, kuka jutun julkaisusta todella vastasi.
Nyt syytteessä on toimittajia, mutta puolustuksen mukaan jutusta on todellisuudessa vastuussa toimituksen johto, sillä yksittäiset toimittajat eivät vastaa julkaisupäätöksistä.
Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi on kohdannut julkisuudessa kritiikkiä, sillä hän kieltäytyi kommentoimasta vastuukysymyksiä poliisikuulusteluissa. Taustalla oli lehden valitsema puolustusstrategia.
Niemeä on kuitenkin määrä kuulla oikeudessa, sillä puolustus nimesi hänet sekä Helsingin Sanomien päätoimittaja Antero Mukkan henkilötodistajiksi oikeudenkäynnin pääkäsittelyn aluksi.