Venäjän hyökkäys Donetskissa on osoittanut Yhdysvaltojen tiedusteluarvion vääräksi.
Venäjän käynnissä oleva hyökkäys Donetskissa on yksi "voimakkaimmista" venäläishyökkäyksistä koko suurhyökkäyksen aikana, sanoo Ukrainan asevoimien komentaja Oleksandr Syrskyi.
Yhdysvaltojen armeijan ja tiedustelupalveluiden edustajat puolestaan arvioivat, ettei sota ole enää pattitilanteessa, kirjoittaa The New York Times.
Tilanne on vaikea Ukrainalle, sillä elo-lokakuussa Venäjä on nopeuttanut koko alkuvuoden jatkunutta hidasta, mutta tasaista etenemistään.
Vielä kesällä Yhdysvallat uskoi, etteivät Kremlin joukot pysty etenemään merkittävästi lähikuukausina. Venäjän hyökkäys Donetskin alueella on osoittanut Yhdysvaltojen tiedusteluarvion vääräksi.
Ukraina väittää Venäjän kärsivän päivittäin raskaita tappioita, mutta siinä ei ole mitään uutta. Uutta on se, että venäläisjoukot ovat ajoittain pystyneet etenemään nopeasti.
Viime viikolla uutisoitiin Venäjän edenneen Donetskin alueella paikoittain tämän sodan mittakaavassa hyvin nopeasti kymmenen kilometriä itä- ja etelärintamien kainalokohdassa. Eteneminen on jatkunut senkin jälkeen.
Lue myös: "Kärki lyöty sisälle" – Venäjän voimakas panssarihyökkäys murtautunut rintamaan
"Venäläiset etenevät yhä"
Yhdysvaltojen armeijan entisen neuvonantajan Frederick W. Kaganin mukaan vuosi on ollut Ukrainalle "hyvin pitkä ja raskas ja venäläiset etenevät yhä".
New York Timesin haastatteleman Yhdysvaltojen armeijan virkailijan mukaan Venäjän toistuvasti kompuroinut armeija on kehittynyt ja oppinut virheistään.
Samaan aikaan Ukrainassa taistelutahto on heikentymään päin Venäjän edetessä ja länsimaiden sotaväsymyksen lisääntyessä.
Vaikka Euroopan valtiot ilmoittavat tasaisesti uusista apupaketeista, on myös paine rauhanneuvotteluiden suuntaan kasvanut.
Puheet kaikkien venäläisjoukkojen ajamisesta pois Ukrainasta ovat vähentyneet, eivätkä ne sotatilanne huomioiden edusta realismia.
Teoreettisen ja käytännön tuen välillä on myös eroa. Presidentti Volodymyr Zelenskyi totesi äskettäin maan saaneen vain pienen osan siitä sotilasavusta, josta Yhdysvaltojen kongressi huhtikuussa päätti pitkällisen väännön jälkeen.
Epätasaisesti ase- ja ammustoimitukset ovat olleet Ukrainan asevoimien ongelma jo pitkään. Ne vaikeuttavat itse sotimisen lisäksi myös taistelutoimien suunnittelua.
Kriittinen päivä lähestyy
Osa Yhdysvaltojen tiedustelu- ja sotilasviranomaisista ovatkin pessimistisiä Ukrainan mahdollisuuksien suhteen pysäyttää Venäjän armeija.
Samaan aikaan Ukrainaa pitkään vaivanneet ongelmat eivät ole kadonneet mihinkään, joskin joidenkin arvioiden mukaan armeijan jatkuva tykistöammusongelma on vaihteeksi ainakin jossain määrin helpottanut.
Sen sijaan sotilaspula on pahentunut ja "kroonistunut". Ukraina ei ole onnistunut värväämään riittävästi sotilaita, eikä se ole halunnut laskea liikekannallepanoikää uudelleen.
Huhtikuussa Ukraina laski värväysiän 27-vuodesta 25-vuoteen. Päätös oli Ukrainalle poliittisesti vaikea. Äskettäin Ukraina ilmoitti jälleen kasvattavansa armeijansa kokoa, mutta epäselvää on, mistä uudet sotilaat hankitaan.
Yhdysvaltojen puolustusministeriön arvio on, että Ukrainalla on riittävästi sotilaita seuraavaksi 6–12 kuukaudeksi, mutta sen jälkeen tilanne heikentyy huomattavasti.
Toisaalta Venäjän panssarikaluston uskotaan nykyisellä tahdilla loppuvan myös lähitulevaisuudessa. Sen sijaan Venäjä on pystynyt korvaamaan henkilöstötappionsa uusilla värväyksillä, minkä lisäksi Kreml on mitä ilmeisemmin saamassa taistelutukea Pohjois-Korean joukoista.
Erilaisiin arvioihin kaluston ja sotilaiden riittävyydestä on syytä suhtautua varauksella, sillä esimerkiksi sodan ensikuukausina Britannian puolustusministeriö väitti jatkuvansa Venäjän pitkän kantaman ilma-aseiden olevan loppumassa.
Siitä huolimatta Venäjän ilmaiskut sekä ohjuksilla että droneilla ovat pikemminkin lisääntyneet sodan edetessä. Syyskuussa Venäjä teki 1 500 dronehyökkäystä ympäri Ukrainaa, kun heinäkuussa luku oli 350, New York Times kirjoittaa.
Keskiviikko voi muodostua Ukrainalle kriittiseksi päiväksi. Yhdysvallat äänestää presidentinvaaleissa ja republikaanipuolueen Donald Trump on ilmaissut halunsa lopettaa sota nopeasti. Demokraattien Kamala Harris sen sijaan on sanonut tuen Ukrainalle jatkuvan.