Puolustusvoimista häviää vuosittain kymmeniätuhansia varusteita. Hävikin arvo liikkuu 200 000–300 000 eurossa joka vuosi.
Esimerkiksi vuonna 2019 häviämisilmoituksia tehtiin noin 68 000 kappaletta. Kadonneiden varusteiden rahallinen arvo oli 220 000 euroa.
Vuonna 2020 häviämisilmoituksia tehtiin 57 000, ja niiden rahallinen arvo oli 289 000 euroa.
Joissain tapauksissa varusmiehet, Puolustusvoimien kantahenkilökunta ja myös reserviläiset joutuvat korvaamaan hävittämiään tavaroita.
Vuoden 2019 häviämisistä henkilökunta ja varusmiehet korvasivat 176 000 euroa eli 80 prosenttia hävikin rahallisesta arvosta. Tilastoista ei ole mahdollista erotella, mikä on varusmiesten osuus korvaussummasta.
Vuonna 2020 korvaussumma oli pienempi, vaikka hävinneiden tuotteiden arvo oli suurempi. Häviämisiä korvattiin 130 000 euroa eli noin 45 prosenttia hävikin rahallisesta arvosta.
– Eihän sitä hyvällä katsota, että tavaraa häviää. Se on rahanarvoista tavaraa, kertoo kapteeni Petri Syrjäläinen Maavoimien esikunnasta.
Lue myös: Varusmiesliitto pelkää, että koronakurimus ja lomattomat jaksot koettelevat varusmiesten jaksamista
Näin toimitaan, kun varuste häviää
Varusteita häviää esimerkiksi maastoharjoituksissa. Jokaisessa häviämistapauksessa varusmiehen tulee ryhtyä itse toimeen: ilmoittaa asiasta kouluttajalle, mitä seuraa kadonneen varusteen mahdollinen etsintä.
Jos varustetta ei löydy, varusmies laatii asiasta häviämisilmoituksen.
– Sitten joukkueen kouluttaja antaa asiasta lausunnon ja pääsääntöisesti perusyksikön päällikkö tekee päätöksen korvausvelvollisuudesta, Syrjäläinen kertoo.
Korvausvelvollisuutta määrittää muun muassa se, onko varusmies toiminut huolimattomasti. Niin sanottua valtion vahinkoa puoltaa varusteen asiallinen käsittely ja oikeaoppinen pakkaaminen.
Yleisimmin häviäviä varusteita ovat sukat, alushousut, lakkimerkit ja käsineet.
Lue myös: Puolustusvoimat voisi irrottaa virka-apuun kymmeniä tai satoja varusmiehiä – ei tuhansia, kuten STM toivoi
Sotilaat ja virkamiehet samalla viivalla
Mutta miksi pientä päivärahaa saava ja asevelvollisena palveluksessa oleva varusmies joutuu korvaamaan hävittämiään varusteita?
Kapteeni Syrjäläisen mukaan velvollisuus huolehtia materiaalista tulee laista.
– Puolustusvoimien palveluksessa oleva henkilö voi joutua korvaamaan Puolustusvoimille aiheuttamansa vahingon, mikäli hän aiheuttaa vahingon palvelustehtävässä laiminlyömällä, ohjeiden vastaisilla toimilla tai tahallisesti.
Vahingonkorvauslaissa sotilaat rinnastetaan virkamiehiin:
Virkamies vastaa virassaan virheellään tai laiminlyönnillään aiheuttamastaan vahingosta tämän luvun 1 §:ssä mainittujen perusteiden mukaisesti.
Asevelvollisuuslain (452/50) nojalla annetun tai muun vastaavan määräyksen perusteella valtion palveluksessa olevalla henkilöllä on sama vastuu kuin virkamiehellä. Sotilaan ja siviilipalvelusmiehen henkilökohtaiseen käyttöön annetun omaisuuden vahingoittumisesta tai hukkaamisesta, jonka ei näytetä tapahtuneen palvelustehtävässä, valtiolle tulevaa korvausta määrättäessä noudatetaan 2 luvun säännöksiä.
Entä pystyykö varusmies kieltäytymään ottamasta vastaan varustetta, jos hän ei halua olla siitä vastuussa?
Tähän Syrjäläinen ei anna suoraa vastausta.
– Varusmiehelle jaetaan vain sellaista materiaalia, joka on hänen tehtävänsä täyttämisen kannalta oleellista, hän toteaa.
Kohtuullistetaanko korvausta varusmiehelle, jos hävinnyt esine on kallis?
Syrjäläisen mukaan jokainen korvausasia käsitellään erillisenä.
Vahingonkorvauslain perusteella kohtuullistaminen on mahdollista:
Vahingonkorvausta voidaan sovitella, jos korvausvelvollisuus harkitaan kohtuuttoman raskaaksi ottaen huomioon vahingon aiheuttajan ja vahingon kärsineen varallisuusolot ja muut olosuhteet. Jos vahinko on aiheutettu tahallisesti, on kuitenkin täysi korvaus tuomittava, jollei erityisistä syistä harkita kohtuulliseksi alentaa korvausta.
2:04
Video: Tällaisia erikoisjärjestelyjä varuskunnissa on tehty koronan vuoksi.
Näin hävikkiä pyritään vähentämään
Hävikki pyritään Puolustusvoimissa pitämään kurissa esimerkiksi koulutuksella ja varustarkastuksilla.
Viime syksynä Maavoimat intoutui jopa kampanjoimaan asiasta somessa.
– Tällä on pyritty lisäämään tietoisuutta ja vaikuttamaan henkilökunnan, reserviläisten ja varusmiesten asenteisiin materiaalin oikeaoppisesta käytöstä sekä huollosta, Syrjäläinen avaa somekampanjan taustaa.
– Varusteiden tallessa pitäminen on yksi osa materiaalivastuuta, mutta yhtä lailla halutaan vaikuttaa siihen, että materiaalia huolletaan oikein.
Materiaalista huolehtimisen taustalla on yksinkertainen syy.
– Pitää muistaa, että materiaali, jota käytetään päivittäin koulutuksessa, on yhtä lailla poikkeusoloihin tarkoitettua materiaalia.
Puolustusvoimien hävikki
2019:
- 68 000 häviämisilmoitusta
- Rahallinen arvo 220 000 euroa, josta korvattu 176 000 euroa
2020:
- 57 000 häviämisilmoitusta
- Rahallinen arvo 289 000 euroa, josta 130 000 euroa
Korvaussummista ei voi eritellä varusmiesten osuutta, vaan se koostuu myös henkilökunnan korvaamista varusteista.
Varusmiehiä koulutetaan vuodessa 22 000.
Rauhan aikana Puolustusvoimilla on henkilökuntaa noin 12 000.