Hallitus saa kehysriihipäätöksillä nopean velkaantumisen kasvun tasaantumaan, sanoo pääministeri Petteri Orpo (kok.)
Petteri Orpon hallitus on sopinut vuosien 2025–2028 julkisen talouden suunnitelmasta. Se kertoi kehysriihessä tekemistään päätöksistä tiedotustilaisuudessa iltapäivällä.
"Myös hyvätuloiset osallistuvat talkoisiin"
Orpon mukaan hallitus teki kehysriihessä "raskaita mutta välttämättömiä päätöksiä".
– Työ oli erityisen vaikea, mutta me pääsimme maaliin, Orpo totesi tiedotustilaisuudessa.
Orpon mukaan velkasuhteen kasvu saadaan päätöksillä tasatuksi.
Vaikutukset tuntuvat eri puolilla yhteiskuntaa ja näkyvät jokaisen arjessa.
– Myös hyvätuloiset osallistuvat talkoisiin, Orpo huomautti.
– Voi sanoa, että olemme käyneet läpi laarien pohjatkin.
Lue myös: MTV:n pika-analyysi: Purran sakset vaihtuivat täikampaan – "Verojen osuus ennakoitua suurempi"
Kokonaisveroaste ei nouse
Kokonaisveroaste ei Orpon mukaan nouse. Painopiste on kulutuksen verotuksessa.
Säästöjä on haettu laajasti eri hallinnon aloilta. Valtionhallintoon merkittävät lisäsäästöt.
Orpon mukaan nyt päätetyillä ratkaisuilla vältetään EU:n alijäämämenettelyyn joutuminen.
Hallitus sopeuttaa julkista taloutta 9 miljardilla vaalikauden aikana.
Päätöksiä ei ole Orpon mukaan kuitenkaan tehty "EU:n pelossa vaan suomalaisten tulevaisuuden vuoksi".
Eläkeläisten eläketulovähennystä kiristetään maltillisesti. 30 000 euroa vuodessa saavalle vaikutus on noin sata euroa vuodessa.
Eläketulon (vähintään 23 000 euroa vuodessa saavat) verotusta kiristetään.
Veronkorotuksen alapuolelle jää noin puolet eläkeläisistä.
29:51
Sopeutustoimia luvassa – ministeri Purra esitteli hallituksen kehysriihen tulokset
Purra: Kokonaisuus vahvistaa julkista taloutta 3 miljardilla
Valtiovarainministeri Purra kertoo, että hallituksen toimenpidekokonaisuus vahvistaa julkista taloutta noin kolmella miljardilla eurolla ensi vuodesta alkaen.
Arvonlisäverotuksen korotukset on hänen mukaansa saatava voimaan jo kuluvana vuonna.
Hallituksen säästöt eivät kohdistu esimerkiksi ammattisotilaisiin, poliiseihin ja rajavartioihin.
Purran mukaan hallintoon kohdistetaan merkittäviä säästöjä.
Esimerkiksi kuntien tehtäviä ja velvoitteita puretaan 100 miljoonan euron edestä.
Julkisen talouden menoja supistetaan 1,6 miljardia euroa vuonna 2028.
Veronkorotuksien staattinen bruttovaikutus 1,8 miljardia euroa vuonna 2028.
Hallitus tekee myös eläkkeensaajien asumistuen vähennykset, jotka kohdentuvat varakkaimpiin etuudensaajiin.
Lisäksi kehitysyhteistyöstä ja kotoutumisesta leikataan edelleen.
Kotitalousvähennys supistuu
Kotitalousvähennystä supistetaan 100 miljoonalla eurolla.
Nollapäästöisten työsuhdeautojen verotuen voimassaoloa jatketaan ja sähköautojen sekä lataushybridien ajoneuvoverotusta korotetaan.
Yleinen alv nousee 25,5 prosenttiin – mahdollisesti jo tänä vuonna
Yleinen alv-kanta ja vakuutusmaksuverokanta korotetaan 25,5 prosenttiin.
– Pidän hyvin todennäköisenä, että tämän arvonlisäveron korotuksen viemme jo tänä vuonna täytäntöönpanoon juuri siksi, että kykenemme sitä alijäämää painamaan myös tältä vuodelta riittävän alas, selvensi Purra.
Haittaverojakin korotetaan. Purra sanoo, että mukaan tulevat ”eräänlaiset terveysverot”.
Makeisten alv-kantaa korotetaan 14 prosentista 25,5 prosenttiin.
Myös tupakan ja virvoitusjuomien veroa korotetaan.
Väkevien alkoholien verotus sidotaan indeksiin.
Koulutukseenkin leikkauksia
Ammatilliseen koulutukseen kohdistuu Purran mukaan sadan miljoonan euron leikkaus.
Se kohdistetaan toisen ammatillisen tutkinnon tai korkeamman asteen tutkinnon jo suorittaneisiin eli kaksi tai useamman tutkinnon suorittaneisiin aikuisiin.
Opiskelijat palautetaan yleisestä asumistuesta opintotuen asumislisän piiriin elokuussa 2025.
Opintotuen asumislisän tasoa korotetaan suhteessa vuoden 2017 tasoon ja enimmäismäärä tarkentuu.
Hoitajamitoitus pienenee
Hallitus laskee vanhusten ympärivuorokautisen palveluasumisen hoitajamitoituksen 0,6 työntekijään asukasta kohden. Nykyisin minimi on 0,65 hoitajaa asukasta kohti.
Säästö on aluksi 45 miljoonaa euroa ja vuodesta 2028 alkaen 119 miljoonaa euroa.
Perusterveydenhuollossa hoitotakuu lievenee kolmeen kuukauteen nykyisestä 14 vuorokaudesta.
Suun terveydenhuollossa hoitotakuu höllenee nykyisestä neljästä kuukaudesta kuuteen kuukauteen. Säästö on hallituksen tiedotteen mukaan 130 miljoonaa euroa.
Sairaaloiden ja päivystysten työnjakoa koskevaa säästötavoitetta pienennetty
Lääkekorvausten alkuomavastuuta korotetaan 50 eurosta 70 euroon ja sidotaan indeksiin.
Julkisen talouden suunnitelmassa on linjattu hyvinvointialueiden velvoitteiden keventämisestä. Ne liittyvät muun muassa perusterveydenhuollon hoitotakuuseen, ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitukseen sekä sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon palveluvalikoiman rajaamiseen.
Hallitusohjelmassa aiemmin asetettua sairaaloiden ja päivystysten työnjakoa koskevaa säästötavoitetta on pienennetty.
Uudet päätökset vähentävät hyvinvointialueiden rahoitusta nettomääräisesti yhteensä noin 350 miljoonalla eurolla ensi vuonna ja noin 550 miljoonalla eurolla vuonna 2028.
Lue myös: Orpo: Suomi joutuu EU:n tarkkailuluokalle ilman toimia jo tänä vuonna – tässä nopeiden sopeutusten mittakaava
Henriksson: Arvonlisävero on yksi tärkeä ainesosa kehysriihen veropäätöksissä
Kenen kukkaroon arvonlisäveron korotus iskee? Perustelut puolesta ja vastaan
Juttua korjattu 17.4. kello 20.25: Eläketulovähennyksen vaikutus on sata euroa vuodessa 30 000 euroa eläkettä saavalle, ei 30 0000 euroa saavalle, kuten aikaisemmassa jutussa kerrottiin. Poistettu luvusta siis ylimääräinen nolla. Korjattu 19.4. kello 10.35 jutun väliotsikko, kotitalousvähennys supistuu, ei nouse.