Putin nöyrtyy ja Xi määrää – suomalaisdiplomaatti: "Venäjä on Kiinan taskussa"

Xin vierailu Venäjällä toteutui eri lähteiden mukaan aika lyhyellä varoitusajalla, vaikka venäläiset ovat muuta kertoneetkin.

Yllätys tapaaminen ei ollut, Himanen katsoo. Putinin ja Xin tapaaminen kun sopi hyvin sekä Putinille että Xille.

Kreml antaa mieluusti ymmärtää, että Moskovassa tapasivat tasavertaisten kumppaneiden johtajat. Yleisesti yhä hyväksytympi näkemys silti on, että Xi on presidenteistä se, joka tanssia vie.

– Putinilla on varmasti sanansa sanottavana, mutta isommassa kuvassa Venäjä on tällä hetkellä hyvin vahvasti Kiinan taskussa, Himanen katsoo.

– Kun puhutaan Venäjän ja Kiinan yhdessä muodostamassa haasteessa, Kiinan ja Venäjän välit eivät ole tasapainoiset taloudellisesti tai poliittisesti.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

Lue myös: Suomalaisasiantuntija Xin Venäjän-vierailusta: Strategista viestintää, vähemmän konkretiaa

"Venäjän tulevaisuus näyttää sumealta"

Sotilaallisesti Venäjän ja Kiinan tilanne on "erikoinen", Himanen muotoilee.

Venäjän tavanomainen armeija on osoittanut Ukrainassa heikkoutensa, mutta samaan aikaan sillä on käytössään yksi maailman kahdesta ylivoimaisesti suurimmasta ydinasearsenaalista.

Lue myös: Kenraali Krimin väitetystä ohjuslastiräjähdyksessä: "Häpeällistä Putinille"

Ukrainan sodasta Xi ja Putin eivät julkisesti juuri puhuneet. Se on "hankala asia" varsinkin korkean tason valtiollisessa tapaamisessa, Himanen muistuttaa. Venäjän epäonnistunut suurhyökkäys Ukrainassa toki oli taustalla.

– Venäjän rooli on hyvin ongelmallinen ja tulevaisuus näyttää sumealta, Himanen summaa.

– Xi pelaa hyvin taitavaa peliä Venäjän ja Ukrainan välissä. Kiina haluaa mieluummin vaikuttaa taustalla kuin suoranaisesti näkyä osapuolena tai asettua Venäjän puolelle. Molemmille sopi aika hyvin, että sota ei ollut keskeinen teema. Se palveli omalla tavallaan molempia herroja, hän jatkaa.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Xi vie ja Putin ottaa mitä saa

Amerikkalaisen ajatushautomo Institute for the Study of Warin (ISW) mukaan Putin ei onnistunut saamaan Xiltä takeita sen tason ystävyydestä, jota hän todennäköisesti haki.

Putinin ja Xin allekirjoittamassa paperissa tosin julistettiin uutta aikakautta, jossa Venäjän ja Kiinan suhteet ovat kaiken kattavat, strategiset ja korkeimmalla tasolla maiden historiassa.

Lue myös: UPI:n Aaltola Kiinan presidentin Venäjän vierailusta: "Sota vetää suurvaltoja puoleensa kuin kärpäspaperi"

Käytännössä Putinin ja Xin toisilleen tekemät käytännön lupaukset olivat kuitenkin konkretian osalta kallellaan Kiinan eduksi, ISW katsoo.

– Putin ilmoitti useita toimia, jotka jatkavat Venäjän riippuvuussuhteen kasvua Kiinasta energian ja talouden suhteen, ISW arvioi.

Ajatushautomo ISW:n mukaan Putin ei todennäköisesti onnistunut solmimaan sellaista suhdetta Kiinaan, jota hän tarvitsee ja haluaa. 

Xi puolestaan sai enemmän kuin Putin todennäköisesti halusi antaa, kun ottaa huomioon sen, mitä hän itse lupasi, ISW arvioi.

Putinille vierailu tärkeä sisäpoliittisesti

Silti, jo pelkästä Kiinan johtajan tapaamisesta voi ainakin sisäpoliittisesti olla hyötyä Putinille.

Länsimaat Yhdysvaltojen johdolla ovat poliittisesti ja taloudellisesti pyrkineet eristämään Venäjää. Kiinan tapaaminen osoittaa, että Kremlin edustajat pääsevät yhä samoihin pöytiin ainakin joidenkin suurisaappaisten johtajien kanssa.

Putinille on eri asia tavata Moskovassa Xi kuin enemmän tai vähemmän vasallivaltion asemaan ajautuneen Valko-Venäjän Alexander Lukashenko.

– Putin tarvitsee omalle kansalleen näyttöä siitä, ettei Venäjä ole eristyksissä, vaan normaali valtiollinen protokolla jatkuu, Himanen sanoo.

Lue myös: MPKK: "Venäjän armeija näivettyy – ei voimia uuteen suurhyökkäykseen jopa vuosikymmeniin"

Kiinalle Venäjän ongelmat sopivat. Koska Putinin kanssa kauppaa tekevät tahot ovat vähentyneet, voi Kiina tarkemmin määritellä, millaisia lukuja maiden välisiin kauppakirjoihin rustataan.

Kaksikko, jota "ei voi sivuuttaa"

Kiina ja Venäjä haastavat aktiivisesti kansainvälistä maailmanjärjestystä, muistuttaa Aleksentari-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangaspuro.

Ei ole salaisuus, että Putinin ja Xin mielestä maailma on liiaksi Yhdysvaltojen johtama ja yksinapainen.

Lue myös: Kiinan Xi: "Kumppanuus Venäjän kanssa jatkossakin etusijalla"

Vaikka Venäjän ja Kiinan suhde sujuu tällä hetkellä Xin komennossa, on molemmila tarjottavaa yhteiseen projektiin. Kiinan talouskasvu on ollut huimaa ja Venäjä on vanha ydinasevaltio.

– Tällainen kombinaatio on asia, jota ei voi sivuuttaa, Kangaspuro toteaa.

– Kiina ja Venäjä suuntautuvat molemmat globaaliin etelään. Kiina on tehnyt sitä jo hyvin pitkän aikaa. Niin sanotun läntisen vaikutuspiirin ja ajattelutavan ulkopuolella on aika merkittävä osa maailman väestöstä, Kangaspuro jatkaa.

Uusi kylmä sota uusvanhoilla joukkueilla?

Jos Kiina ja Venäjä onnistuvat rapauttamaan Yhdysvaltojen hegemoniaa, voi lopputulos olla kaksinapainen maailmanjärjestys kylmän sodan tapaan.

– Yhteinen lähtökohta on, että lännellä on liikaa valtaa, Kangaspuro sanoo.

Uuden kylmän sodan läntistä leiriä vetäisi tuttuun tapaan Yhdysvallat. Idässä johtovastuussa olisi Neuvostoliiton sijaan Kiina ja todennäköisesti vähintään äänekkään apupomon roolissa Venäjä.

Lue myös: Tällainen oli Putinin ja Xin rakkaudentäyteinen tapaaminen – katso irvokas kehusade videolta

Kylmän sodan aikana kommunistiset Neuvostoliitto ja Kiina olivat ideologisesti luontaiset liittolaiset. Valtiot kuitenkin tulkitsivat ja toteuttivat Marxismi-leninismiä niin eri tavoilla, että 1970-luvulle tultaessa valtiot kisasivat keskenään vaikutusvallasta esimerkiksi Afrikassa, Aasiassa ja Lähi-idässä.

Entä Eurooppa? Sen rooli olisi Yhdysvaltojen ja Kiinan johtamassa kaksinapaisessa maailmassa hankala, Kangaspuro katsoo.

– Eurooppa joutuu peesaamaan toista. Puolenvalinta on tässä tapauksessa tietysti selvä.

– Euroopan ajatus, että EU toimisi itsenäisenä yhtenä maailman navoista, käy hankalammaksi. Kiinan merkitys EU:lle on erittäin suuri, ja se on asia, jota tässä on koko ajan kipuiltu.

Lue myös: Stoltenberg kehotti Nato-maita kasvattamaan puolustusmenojaan – Nato kertoi Venäjän hyökkäyssodan myllertämästä vuodestaan