Venäjä tekee samoja virheitä kuin puolitoista vuotta sitten, asiantuntija sanoo.
Venäjän 10. lokakuuta aloittama hyökkäys Itä-Ukrainan Avdijivkassa "näyttää kuivuneen kasaan", sanoo Suomen entinen tiedustelupäällikkö, nykyinen kansanedustaja Pekka Toveri (kok.) MTV Uutisille puhelimitse.
Venäjä on hyökännyt alueella suurella määrällä taistelu- ja rynnäkköpanssarivaunuja. Eri lähteet antavat eri tietoja, mutta kyse on todennäköisesti ainakin kolmen prikaatin hyökkäyksestä, Toveri toteaa.
– Satoja vaunuja ja tuhansia sotilaita. Hyökkäys tehtiin tyypilliseen venäläiseen tapaan. He pyrkivät aina saartamiseen, Toveri kertoo.
Alueella olevat ukrainalaisjoukot ovat alttiita piiritykselle, sillä rintamalinjassa on selkeä, noin kymmenen kilometriä syvä pullistuma.
Suomalaisen Black Bird Groupin ylläpitämän sotakartan mukaan Venäjän hyökkäyskärjillä on matkaa toistensa luo 6,2 kilometriä.
Etäisyys on sinällään varsin lyhyt, mutta huomioitavaa on, etteivät ukrainalaisten piiritystä yrittävät venäläispihdit ole päässeet eteenpäin edes kilometriä reilun viikon aikana.
Sotatieteilijä Ilmari Käihkön mielestä Venäjän Avdijivkan hyökkäyksissä silmiinpistävää on ollut niiden vahvuus.
– Ukrainalaiset ovat raportoineet 10–30 hyökkäystä päivittäin, Käihkö kertoo puhelimessa MTV Uutisille.
Yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW) kuvaili hyökkäystä pian sen alkamisen jälkeen merkittäväksi.
Venäjällä alkuinnostus hiipui
Venäläiset sotakommentaattorit suhtautuivat Avdijivkan hyökkäykseen aluksi erittäin innostuneesti.
Venäläislähteiden mukaan hyökkäys hoiti monta asiaa uudella, tehokkaammalla tavalla: Vastatykistö teki työnsä, elektroninen sodankäynti sujui ja yhteistyö eri aselajien välillä toimi.
Lisää venäläiskommentaattorien alkuinnostuksesta voit lukea alla olevasta linkistä.
Lue lisää: Venäjä on aloittanut uuden hyökkäyksen – ISW: Nämä asiat Putinin armeija tekee nyt toisin
Lupaavana pidetyn hyökkäyksen sujumisesta kertoo omaa kieltään se, että presidentti Vladimir Putin puhui jo 15. lokakuuta Avdijivkan alueen "aktiivisesta puolustuksesta". Aiemmin operaatiota kuvattiin Venäjällä hyökkäykseksi.
Käihkön mukaan Ukrainassa on sanonta: Pieni Neuvostoarmeija ei voi voittaa suurta Neuvostoarmeijaa. Ukraina katsoo Venäjän yhä olevan Neuvostoarmeija. Ukrainalla on sama perintö. Pärjätäkseen Ukrainan on pakko toimia Venäjää fiksummin.
– Venäjä varmasti pyrkii Neuvostotaakasta eroon, mutta se ei käy hetkessä, Käihkö sanoo.
– Avdijivkan hyökkäys herättää kysymyksiä. Samoja vanhoja virheitä kuin puolitoista vuotta sitten. Ajoneuvot ajavat peräkkäin, miinakentistä yritetään mahdollisimman nopeasti läpi, eikä taktiikka ole hirveän toimivaa.
Länsimaiset sota-asiantuntijat ovat kritisoineet myös Ukrainan armeijaa. Lisää aiheesta voit lukea alla olevista linkeistä.
Lue lisää: Saksan armeijan salainen arvio: Ukraina on pilannut itse oman vastahyökkäyksensä
NY Times: Ukrainan hyökkäysjoukot sijoitettu huonosti – Länsikomentajat ylipuhuvat Ukrainan kenraalia
Sota-asiantuntija vieraili eturintamalla ja kertoo nyt, miksei Ukrainan vastahyökkäys etene: "Sotilaat eivät jaa virallista näkemystä"
Kriittinen raportti paljastaa länsimaiden ylistämän Ukrainan armeijan puutteet: "Haluavat taistella kuin suomalaiset talvisodassa – nyt verta vuotaa liian paljon"
1:22
Venäjän panssarit palavat
Sotatieteilijä Käihkö arvioi, ettei Venäjä jatka hyökkäämistä Avdijivkassa samalla tavalla tai voimalla. Tappiot ovat niin valtavat.
Pekka Toveri totesi jo hyökkäyksen alkuvaiheen tappioita MTV Uutisille tarkastellessaan, että Venäjältä olisi kova saavutus jatkaa tällä tahdilla kuukausi. Nyt hyökkäyksen alusta on kulunut kymmenen päivää.
Lue lisää: Ukraina: Venäjä kärsii nyt poikkeuksellisen rajuja tappioita – Pekka Toveri kertoo oman teoriansa
Toverin arvion mukaan Venäjä on menettänyt kymmeniä taistelupanssareita ja rynnäkkövaunuja, yhteensä noin kahden prikaatin raskaan kaluston verran. Satelliittikuvista pystyy laskemaan, että Venäjä on kärsinyt jopa sadan panssarin tappiot, Käihkö sanoo.
– Tappiot ovat aika valtavia, Käihkö summaa.
– Venäjä on joutunut heräämään samaan kuin Ukraina: linnoitettuihin asemiin hyökkääminen on aika kuluttavaa hommaa, Toveri katsoo.
Eturintama on kulkenut Avdijivkan kaupungin seudulla koko Venäjän suurhyökkäyksen ajan. Sitä pidetään yhtenä Ukrainan vahvimmin linnoitetuista alueista.
Lue myös: Tämä sotavideo Ukrainasta herättää kauhua Venäjällä – Ilmari Käihkö: "Pelko on aiheellista"
1:35
"Kurjia" viestejä Ukrainan vastahyökkäyksestä
Vaikka Venäjän hyökkäyksen tulokset eivät Kremlin näkökulmasta ole olleet kummoisia, on tämän kokoluokan iskuista Käihkön mukaan tehtävissä "kurjia" tulkintoja myös Ukrainan kannalta.
– Venäjä voi katsoa, että Ukrainan vastahyökkäyksestä huolimatta tilanne etelärintamalla on aika stabiili, Käihkö sanoo.
– Venäjällä on sen verran joukkoja, että se pystyy itsekin hyökkäämään. Ei tarvitse olla vain puolustuskannalla, hän jatkaa.
Ajatushautomo ISW ja Britannian puolustusministeriö ovat arvioineet pitkin kesää, että Venäjän reservit ovat loppumassa.
Ukraina mursi Venäjän ensimmäisen puolustuslinjan päähyökkäyssuunnassaan Länsi-Zaporizhzhjassa elo-syyskuussa. Ukrainalaiskenraalit väittivät tuolloin, ettei Venäjällä ole samalla tavalla joukkoja seuraavien puolustuslinjojen pitämiseen. Ukraina ei ole tuon jälkeen päässyt olennaisesti eteenpäin. Käihkö pitikin tuoreeltaan puheita läpimurrosta "propagandatemppuna".
– Vastahyökkäyksen saavutukset kartalla ovat olemattomat, Käihkö toteaa.
Voit katsoa alla olevalta karttavideolta, miten Ukrainan 4. kesäkuuta alkanut vastahyökkäys on edennyt ensimmäisen neljän kuukauden aikana. Rintamalinjat eivät ole sittemmin olennaisesti siirtyneet.
Lue myös: Pekka Toveri: Ukraina hyökkää Dneprjoen yli – tämä tilanteesta tiedetään
0:40