Riski väkivallan jatkumiselle Syyriassa on suuri.
Syyriassa on koettu "seisminen hetki" ja maan historiassa kääntyy uusi sivu, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki.
Presidentti Bashar al-Assadin hallinto on romahtanut ja jihadistien johtamat kapinalliset ovat vallanneet pääkaupunki Damaskoksen.
Syyrian armeija on väittänyt jatkavansa taisteluita hallitsemillaan alueilla, mutta varmuutta tästä ei ole. Al-Assadin väitetään paenneen maasta ja hänen kohtalonsa on epäselvä.
Se, mitä Syyrialle seuraavaksi tapahtuu, on suuri kysymysmerkki, arvioi sekä Ruohomäki että Helsingin yliopiston Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola.
Lue myös: Kommentti: Putinin panostus romahti viikossa, koska hänellä oli kiire
"Riski väkivallalle on suuri"
Juusola kuvaa Syyrian tilannetta "äärimmäisen kaoottiseksi". Sisällissodan jonkinasteinen jatkuminen on vähintään yhtä todennäköistä jollei todennäköisempää kuin rauhan ajan alkaminen.
– Syyrian todellisuus on hyvin mosaiikkinen. Siellä on paljon eri ryhmiä ja maa on vaikeammin yhdistettävissä kuin Afganistan, joka sekin on monietninen, Ruohomäki sanoo.
– Kun valtio menee kerran rikki, ei siitä ehjää kokonaisuutta vähään aikaan muodostu, hän jatkaa.
Juusola on samoilla linjoilla. Syyriasta puuttuu yhtenäinen oppositio, joka al-Assadin hallinnon kaaduttua ottaisi vallan.
Oppositioryhmät edustavat erilaisia ideologioita. Yhdistävä tekijä on ollut halu kaataa nykyhallinto ja nyt se on tehty.
Todennäköistä on, että kapinallisia johtavan Hayat Tahrir al-Sham (HTS) komentaja Abu Muhammed al-Jolani julistaa jossain vaiheessa itsensä Syyrian johtajaksi.
– Riski väkivallalle on luonnollisesti suuri, Juusola sanoo.
HTS:llä on ollut yhteyksiä sekä Isisiin että Al-Qaidaan ja sitä pitävät terroristijärjestöinä esimerkiksi Euroopan unioni ja Yhdysvallat.
Lue myös: Syyriassa kapinalliset valtasivat Damaskoksen – väitteet Reutersille: Al-Assad voi olla kuollut
Epäonnistunut valtio
Kapinallisten hyökkäys alkoi suurkaupunki Aleppon valtauksella ja eteni sen jälkeen kaupunki kaupungilta vauhdilla, joka todennäköisesti yllätti kapinallisetkin.
Samalla kun al-Assadin aikakauden loppu alkoi näyttää yhä todennäköisemmältä, liittyivät yhä useammat aseelliset ryhmät kapinallisten hyökkäykseen.
Toivoa paremmasta tulevaisuudesta tuo Juusolan mukaan se, että HTS on nopean etenemisensä yhteydessä viestittänyt haluavansa rauhanomaista yhteistyötä al-Assadin hallinnon byrokraattien kanssa.
HTS on sanonut, että se aikoo suojella sekä uskonnollisia että etnisiä vähemmistöjä, Ruohomäki sanoo, mutta näin sanoi Talibankin ennen kuin alkoi kaventaa ihmisoikeuksia rajulla kädellä Afganistanissa.
Syyrian pääministeri on sanonut olevansa valmis tekemään töitä Syyrian tulevan hallituksen kanssa. Kapinalliset tosin ehtivät jo puhua "entisestä pääministeristä".
Kapinallisten tulevaisuudensuunnitelmia vaikeuttaa se tosiasia, että Syyrian talous on "pahasti kuralla", Juusola muistuttaa.
– Syyria on enemmän tai vähemmän epäonnistunut valtio, hajonnut maa, jossa ihmisten taloudellinen tilanne on tavattoman huono, Juusola katsoo.
– Tämä on ehdottomasti yksi syy myös siihen, miksi al-Assadin järjestelmä ei pysynyt pystyssä, hän jatkaa.
Vaalit?
Iso kysymys on, mitä tapahtuu al-Assadin hallintoa vastaan asetetuille pakotteille. Jatkuvatko ne vai muuttuuko tilanne.
Asialla on suora vaikutus siihen, miten ulkovallat kohtelevat uusia hallitsijoita, Ruohomäki sanoo.
Kapinalliset ovat todenneet, etteivät he halua käydä sotaa kolmansien osapuolien kanssa. Syyriassa on Turkin, Yhdysvaltojen ja Venäjän joukkoja. Kreml on tukenut sisällissodassa Iranin ja Hizbollahin kanssa al-Assadin hallintoa.
– Suurin kysymys varmasti on, järjestetäänkö Syyriassa vaalit. Ainakin osa opposition edustajista on ilmaissut, että he tähtäävät vaaleihin, Juusola sanoo.
– Opposition ja kapinallisten joukossa on myös suhteellisen radikaaleja islamisteja ja voi olla, että kun he pääsevät valtaan, kulkee maa kohti konservatiivista uskonollista valtiota, hän jatkaa.
Eri asia on, saavatko mahdolliset jyrkät islamilaiset tulkinnan kansan hyväksynnän vai kyteekö niissä mahdollisuus sisällissodan jatkumiseen.
Syyrian naapureiden kannalta myönteistä on, että vaikka kapinallisilla on jihadistitaustaa, ovat he kaikki nämä vuodet keskittyneet Syyrian sisäisiin asioihin.
– He eivät ole unelmoineet kalifaatista, vaikka he eivät mitään demokraatteja olekaan, Ruohomäki toteaa.
"Laho" armeija
Syyrian armeija "luhistui sisäiseen koheesion ja moraalin puutteeseen sekä korruptioon", Ruohomäki arvioi.
– Viesti varmasti kiiri yhdestä asemasta toiseen, että kapinalliset tulevat. Totesivat, että tämä on tässä, Ruohomäki lisää.
– Armeija oli syvältä sisältä laho. Sotilaille ei maksettu kunnolla palkkaa, he eivät uskoneet järjestelmään ja kun tilaisuus tuli, he jättivät asemansa, Juusola muotoilee.
Tällaisia tilaisuuksia ei tule kapinallisille kuin "kerran elämässä", arvioi Crisis Groupin analyytikko Dareen Khalifa aiemmin brittilehti Financial Timesille.
Kaikki al-Assadin keskeiset tukijat ovat joko keskittäneet voimansa muualle tai ovat muuten hankalassa tilanteessa.
Venäjä ehdoton ykköskohde on tällä hetkellä Ukraina, Iran vääntää kättä Israelin kanssa ja sen tukema Hizbollah on kärsinyt valtavia tappioita Israelin hyökättyä syksyllä Libanoniin.
Venäläisen palkkasotilasjärjestö Wagnerin joukkojen poistuminen maasta oli kova isku al-Assadille, Juusola sanoo. Samalla Venäjän ilmavoimat alueella on heikentynyt, hän lisää.
Venäjä tiettävästi teki jonkin verran ilmaiskuja kapinallisia vastaan Aleppon taisteluiden aikana, mutta niistä ei ollut Ruohomäen "salamasodaksi" kuvaileman hyökkäyksen kulkua kääntämään.
Kapinallisten onnistuminen on myös heidän omaa ansiotaan, Juusola toteaa.
– He näyttävät toimivan huomattavasti aikaisempaa tehokkaammin. Myös aseellisesti kapinalliset ovat vahvistuneet, Juusola toteaa.
– Osa aseista on kotitekoisia, osa Syyrian armeijan varastoista saatuja hyvin korruptoituneen järjestelmän vuoksi, hän jatkaa.
Korjattu al-Jolanin sukunimen kirjoitusasua yhdenmukaiseksi kello 15.44.