Pysy lämpimänä pakkasella! Asiantuntija kertoo "suurimman virheen" talvipukeutumisessa

Lämpimänä pysymiseksi on tarjolla jo monenlaisia teknisiä apuvälineitä, mutta asiantuntija suosittelee lähtökohdaksi vanhoja tuttuja peruspukineita. Erityisesti kahta virhettä hän kehottaa välttämään.

Miten selvitä vihlovassa pakkasessa? Tämä kysymys on ollut viime päivinä jälleen ajankohtainen, kun sääkartat ovat hohkaneet sinisinä ja tuuli on puhaltanut hyisesti.

Arktiset olot ja lämpötilat työnsä puolesta hyvin tunteva Rovaniemen Partioaitan myymäläpäällikkö Jani Korkeamäki kertoo, että kaikki lähtee vähän yllättäenkin siitä, että ulos lähtijä on syönyt ja juonut hyvin.

– Silloin sinä itse olet se moottori, joka tuottaa lämpöä vaatekerroksen sisään, Korkeamäki selvittää.

Juomisen merkitys korostuu Korkeamäen mukaan yhtä lailla pakkasella kuin helteelläkin, vaikka lämpimässä jano muistuttaa juomisen tarpeesta paremmin.

– Arktisissa oloissa vaeltavat talviretkeilijät pitävät hyvin tarkkaan huolta juomisesta. Heille nestetasapainon ylläpitäminen on jopa tärkeämpää kuin kesäkelillä. Janon tunne ei iske, mutta kun kroppa alkaa kuivua, nesteet eivät liiku ja lämpötasapaino alkaa järkkyä kuivuuden takia.

– Pakkanen myös haihduttaa kosteutta. Sen huomaa vaikkapa silloin, kun seisoo ilman hanskoja pakkasessa. Eli iho kuivuu hurjasti. Juoda siis pitää, vaikka ei janottaisi. Ja jos juoma on lämmintä tai haaleaa, sitä parempi.

Ei tiukkaa vaan väljää

Vaatetuksen suhteen Korkeamäki luottaa vanhoihin tuttuihin perusasioihin.

– Napapiirillä asuvana suosittelen aika perinteisiä keinoja ja maalaisjärkeä. Oikeita materiaaleja, oikeassa järjestyksessä niin, että kerrokset ovat tarpeeksi ilmavia. Suurin virhe, minkä varsinkin turistit tekevät, on että puetaan päälle hirveästi kerroksia.

– Jos päällä on vaikkapa neljä kerrosta, paketti kehon ympärillä on niin tiivis, että siinä ei ole enää ilmaa ollenkaan. Saattaa olla vielä päällimmäisenä liian ahdas takki, joka puristaa senkin vähän eristävän ilman vaatekerroksen sisältä ulos. Eli päälle väljät vaatteet, jotka eivät kiristä heti, kun vähänkin ojentaa kättä. 

Alle merinovillaa

Alimmaiseksi kerrokseksi Korkeamäki suosittelee merinovillaa ja välikerrokseen villaa. Välikerroksessa myös moderni hengittävä fleecekangas toimii.

– Huonolaatuinen fleece ei päästä kropasta lähteviä höyryjä lävitseen, mikä kerää kosteutta kroppaan. Ja kosteus pakkassäässä on huono asia, koska silloin meillä on märkää ja kylmää. Sen sijaan me haluamme kuivaa, lämmintä ja hengittävää vaatetta.

Takin on oltava muhkea ja materiaaliltaan joko untuvaa tai keinokuitua.

– Ja takin on oltava siis myös tarpeeksi väljä. Kun katson täällä turistien vaatteita, heillä on paljon vettä hylkivää ja tuulta pitävää varustetta. Ei sellainen pinkeä, tyköistuva takki eristä mitään. Sama pätee housuihin.

Älä osta liian pieniä talvikenkiä

Palelevat kädet ja varpaat ovat Korkeamäen mukaan kaksi pahinta kompastuskiveä, joiden takia turistit tulevat myymälään apua hakemaan.

Korkeamäki varoittaa erityisesti liian pienistä talvikengistä. Se on hänen mukaansa suomalaisillakin "kansantauti".

– Hyviä sukkia kenkiin voisi mahtua jopa kahdet.

Scifiä pukeutumiseen

Entäpä sitten lämmitettävät vaatteet ja asusteet? Kannattaako niihin turvautua ja millaisia teknisiä apuvälineitä nykyään on?

Korkeamäen mukaan "scifi" toimii paremmin leudommassa säässä kuin pohjolan pakkasissa. Jo 30 pakkasasteessa lämmittävien sähkölaitteiden toimintavarmuus alkaa heiketä.

On kuitenkin muutamia tekniikkatuotteita, joita Korkeamäen mukaan voi hyvin kokeilla. Esimerkiksi viitisen euroa maksavat lämpöpohjalliset ovat hänen mukaansa ihan toimiva keksintö.

– Ne perustuvat luonnonmukaiseen kemialliseen reaktioon. Ne sisältävät muun muassa vermikuliittia ja rautaa, jotka reagoivat yhdessä hapen kanssa ja alkavat luovuttaa lämpöä. Ne lämpenevät noin 40-asteiseksi, ja lämpöä riittää noin seitsemäksi tunniksi. Ne ovat hyvä hätävara esimerkiksi moottorikelkkasafarilla.

Samanlaisia lämmittimiä löytyy myös sormiin eli rukkasen sisään sujautettavaksi.

– Niitä myydään meillä kymmeniä päivässä. Tänä vuonna hitti on ollut myös kännykän varavirtalähteen kokoinen ja näköinen laite, joka ladataan USB:llä, toimiin akulla ja tuottaa lämpöä. Se on hyvä sujauttaa vaikkapa taskuun, jossa voi lämmittää käsiään.

Yksi uuden teknologian tuote loppui Partioaitasta heti sen myytiin tultua.

– Se oli taitettavasta peppualusesta tehty high tech -versio eli ladattava ja sähköelementeillä varustettu kertakäyttöinen pefletti. Erityisesti turistit innostuivat siitä kovasti.

Naama jäässä vai lasit huurussa?

Yksi peruskysymys on jäänyt huippusuunnittelijoiltakin vielä ratkaisematta: miten silmälasipää pitää kasvot lämpiminä pakkasella?

Korkeamäen mukaan paras mahdollinen ratkaisu lienee tarpeeksi paksu ja väljä takin huppu, joka suojaa kasvoja viimalta.

– Kasvot pysyvät lämpimämpinä hupun suojassa, jolloin silmälaseja höyrystäviä vaatekappaleita ei välttämättä tarvitse nostaa omaa leukaa ylemmäs. Kaikkein kylmimmissä keleissä voi viimeisenä keinona turvautua kasvoihin liimattaviin suojateippauksiin, joita voi nähdä muun muassa hiihtäjillä kovassa pakkasessa. 

– Merinovillaisen kypärämyssyn tai kaulahuivin käyttäjälle silmälasien huurtuminen kovassa pakkasessa on silti varmasti ikuinen ongelma.

Luontoelämysohjaajan vinkit pakkaspukeutumiseen

Tällaisia ovat luontoelämysohjaaja ja ulkoilutoimittaja Jussi Ovaskainen vinkit aktiiviseen liikuntaan noin 30 asteen pakkaseen.

  • Jani Korkeamäen tavoin myös Ovaskainen suosittelee alusvaatteiksi moderneja merinovilla-asuja.
  • "Alle merinovillahaalari (todellinen seksin tappaja). Jaloissa vain paksut merinovillasukat, kun monojen sisälle ei mahdu muuta. Monoissa merinovillapohjalliset."
  • Pohkeet peittyvät pitkien hiihtosukkien alle.
  • "Merinovilla-asun päälle tulee välikerrostoppahousut ¾-pituisella lahkeilla, jottei mene monon varren päälle. Näitä välikerrostoppahousuja saa myös hameena. Sen päällä jaloissa ovat kuorihousut."
  • "Merinokerraston päälle laitan ohuen pörröfleece-takin, jonka päälle toisen teknistä kangasta olevan takin. Tämä sen takia, että hengittävyys säilyisi korkeana. Näiden päälle kuoritakki."
  • Taukoja varten repussa kulkee kevytuntuvatakki.
  • "Päässä on merinovillapipo, jonka sisäpuolella on tuulelta suojaava kangas. Kaulaa suojaan putkihuiveilla. Käsineet ovat hiihtäessä yllättävän ohuet sormikkaat. Mikäli pakkanen kiristyisi, laittaisin niin sanotut Liner-sormikkaat ja paksut rukkaset."
  • "Mikäli tekeminen ei ole aktiivista, käytän paksua untuvatakkia. Silloin eivät jalassa ole monot vaan kunnon talvikengät, joissa tarvittaessa ohuet silkkisukat paksumpien merinosukkien alla."
  • "Sähköisiä vempeleitä olen lähinnä testannut. Niissä on pari haastetta. Toinen liittyy akkujen kestävyyteen pakkasessa, mutta tunnin, pari ne toimivat hyvin. Toisaalta ne laitetaan helposti liian lämpimälle, jolloin jalat hikoilevat. Kun lämmitys loppuu, varpaat jäätyvät erittäin nopeasti. Eli niitä pitää käyttää erittäin harkiten."

Voit tarkastella Ovaskaisen pukuvalintoja myös jutun alusta löytyvältä videolta.

Lue myös:

    Uusimmat