Qatarin emiirin valtiovierailu Suomessa on symboli kansainvälisen politiikan muutoksille. Vielä toisen maailmansodan jälkeen köyhä helmikalastuksesta elänyt pieni Persianlahden valtio on tätä nykyä yksi maailman rikkaimmista maista, kiitos maakaasun ja öljyn.
Valtiovierailu on korkeimman tason vastaanotto kunniakomppanioineen, soittokuntineen ja punaisine mattoineen.
Nyt ei-ihan-jokapäiväinen ele kohdistuu Britanniassa kouluja käyneeseen Qatarin emiiriin Tamim bin Hamad Al-Thaniin, 44. Al-Thanin suku on pitänyt Qataria otteessaan jo ennen maan itsenäistymistä 1971.
Presidentti Alexander Stubbin on puheissa nostanut esiin Venäjän, Ukrainan, Naton ja euroatlanttisuuden. Geopolitiikan paluusta puhuva Stubb tuo puheittensa kolmantena ja vähemmän huomiota saaneena pointtinaan esiin globaalin etelän yhä vain kasvavan merkityksen. (Arvopohjaisesta realismista lisää myöhemmin.)
Globaali etelä on hatara ja heterogeeninen määritelmä ja maantieteellinen alue, mutta Qatarin päämiehen kaksipäiväinen vierailu viestii väkevästi, että se on olemassa.
Stubb Qatarissa 2013
Suomen ja Qatarin kahdenväliset suhteet nousivat suurlähetystötasolle 2021. Stubb vieraili Qatarissa 2013 ulkomaankauppaministerinä.
Qatarissa Suomen kauppamiehillä ja -naisilla on mahdollisesti suuret apajat. Lasiseinäisessä pilvenpiirtäjässä sijaitsevassa suurlähetystössä Dohassa paiskitaan töitä business mielessä. Pitää vain päästä sisään liiketoimintaverkostoon, missä lopulta langat johtavat emiirin palatsiin tai sen lähipiiriin.
Ensinnäkin Qatarin valtio ui rahassa. Riittänee kun toteaa, että valtion viime vuoden budjettiylijäämä oli lähes 11 miljardia euroa. Pääkaupunki Doha on pilvenpiirtäjämetsä, jopa liian suuri, mutta johonkin rahaa on poltettava.
Toisekseen Qatar haluaa monipuolistaa talouttaan. Siirtymä hiilivetyvetoisesta maailmasta kohti uusiutuvia energialähteitä ja ydinvoimaa on käynnissä. Maakaasulla on toki kysyntää vielä pitkään, mutta hyvä pelata varmemman päälle.
Suomelle vihreän siirtymän kauppaa?
Suomelle Qatarin vihreän siirtymän suunnitelmat tarjoavat mahdollisuuksia, auringonvalostakaan ei siellä päin maailmaa ole pulaa. Teknologialle ja koneille voi olla kysyntää, ja varakkaille ihmisille voi yrittää kaupitella vaikka mitä luksusta.
Suomi on katkonut energiariippuvuutta Venäjästä ripeästi tunnetusta syystä. Kaikki itäisestä maakaasusta ja öljystä riippuvaiset EU-maat eivät ole toimineet yhtä rivakasti, tai edes halunneet, vaikka on pyrkimys EU:n energialähteiden monipuolistamiseen, mukaan lukien uusiutuva energia.
Nesteytetyn maakaasun tuonti Venäjältä Euroopan unioniin on kuitenkin vähentynyt merkittävästi.
Qatarilla on tässä paljon myytävää, sillä se jakaa Iranin kanssa maailman suurimman maakaasukentän Persianlahdella. Se on maailman toiseksi suurin nesteytetyn maakaasun lng:n viejä heti Yhdysvaltojen jälkeen.
Energia onkin yksi seikka, joka liittää Qatarin Stubbin puhumaan "arvopohjaiseen realismiin". Qatar on yksinvalta, missä sananvapaus, ihmisoikeudet ja naisten ja seksuaalisten vähemmistöjen asema ovat alueelle tyypillisen heikot.
Stubb on sanonut ennen vierailua, että ihmisoikeudet tulevat esiin keskusteluissa. Ne edustavat läntisiä arvoja.
Qatar kuuluu presidentin globaaliin etelään
Sanaparin realistiseen osuuteen kuuluvat presidentin kanslian kertomat muut keskusteluteemat, kuten tiiviimpi ja syvempi taloudellinen yhteistyö sekä sodat Ukrainassa ja Gazassa.
Al-Thaneja ei kannata virallisesti ärsyttää liikaa muistuttamalla jalkapallon MM-kisojen tiimoilta esiin nousseista siirtotyöläisten oikeuksien polkemisista (niitä tallotaan edelleen).
Qatar on maantieteellisesti vaikeassa paikassa.
Rajanaapurina on Saudi-Arabia. Välit ovat nyt suojasäiset, mutta ne olivat diplomaattisesti poikki 2017–2021. Saudit syyttivät Qataria muun muassa terrorismin tukemisesta, eikä Riadissa pidetä edelleenkään Dohassa toimivasta tv-kanava al-Jazeerasta.
Suutuspäissään Saudi-Arabia jopa suunnitteli 20 metriä syvän kanaalin rakentamista maiden rajalle Qatarin eristämiseksi.
Qatarin toinen iso naapuri on sekin hankala, ainakin kansainvälispoliittisesti.
Persianlahden – arabimaissa Arabianlahden – toisella rannalla on Iran. Qatar joutuu tasapainottelemaan myös Teheranin kanssa, mutta emiraatin energiavarat tuovat suhteeseen tasapainoa. Doha ei kuitenkaan äänekkäästi arvostele Irania.
Suhde Iraniin ei haittaa länttä
Länsimaille tämä kelpaa. Qatar ei ole poliittisessa boikotissa. Päinvastoin. Qatarin aavikolla sijaitsee Yhdysvaltain suurin tukikohta Lähi-Idässä, al-Udeid.
Qatarilla on kansainvälispoliittista pelivaraa. Se on hyvissä väleissä suuren naapurinsa Iranin kanssa, mutta se kelpaa lännelle. Qatar on välittämässä Ukrainan sodassa, eikä vain siinä.
Niin sopivat myös Qatarin hyvät välit äärijärjestö Hamasiin. Tässä auttoi Yhdysvallat, joka pyysi reilu vuosikymmen sitten Dohaa majoittamaan Hamasin johtoa. Gazan sodan leimahdettua viime lokakuussa Qatar on yrittänyt välittää pysyvää tulitaukoa Hamasin ja Israelin välille.
Tämä kertoo osaltaan Lähi-idän monimutkaisista kuvioista.
Qatarin pääkaupungin lasitorneissa on nähty myös talibanien johtoa, ja nähdään yhä.
Dohassa neuvoteltiin useaan otteeseen Afganistanin tulevaisuudesta ennen Yhdysvaltain vetäytymistä maasta elokuussa 2021. Kaupungissa käydään yhä keskusteluja Afganistanista.
Esimerkiksi heinäkuussa YK:n tukemissa neuvotteluissa yritettiin houkutella talibanien patavanhoillista johtoa suuntaamaan kohti parempaa kansainvälistä yhteistyötä.
Qatarin strategia on suhteet joka ilmansuuntaan
Lähiseudulla se tulee toimeen mallikkaasti Turkin kanssa. Qatarin strategiana, turvallisuusvakuutuksena, on pitää hyviä tai edes toimivia suhteita kaikkiin ilmansuuntiin. Suomessa tällaista ymmärretään, historian opettamana.
Emiiri Tamim bin Hamad al-Thani saapui Suomeen Norjasta ja Ruotsista. Norja erityisesti on pitkän linjan rauhanvälittäjä, myös Lähi-idässä. Tukholma ja Oslo ovat tunnustaneet Palestiinan valtion. Stubbin mukaan Suomi tekee niin, kun aika on sopiva.
Talous, kauppa ja kansainvälinen politiikka ovat presidentinlinnassa puheenaiheita. Saattaa olla lyhyesti myös urheilu.
Qatar on järjestänyt useita suuria urheilutapahtumia. Se tavoittelee 2036 kesäolympialaisia. Pitäähän sitä, koska Saudi-Arabia käytännössä saa järjestettäväkseen 2034 miesten jalkapallon MM-kisat, ja sitä kutkuttaa järjestää myös viiden renkaan kisat.
Yksinvaltaisesti johdettujen valtioiden urheiluintoa luonnehditaan urheiluvalkopesuksi, maan epädemokraattisen maineen kirkastamiseksi. Tässä tasapainoillaankin arvojen ja realismin voimistelupuomilla, sen urheiluhullu Stubb tietää.