Raiskauksen uhrien oikeudenmukaiseen kohteluun ei luoteta – Amnestyn mukaan pitkät oikeusprosessit osa ongelmaa

LK Oikeuslaitos ja poliisi maaliskuussa 2025
Str / Lehtikuva
Julkaistu 07.03.2025 00:05

MTV UUTISET - STT

Iso osa suomalaisista ei luota siihen, että oikeuslaitos ja viranomaiset kohtelevat raiskauksen uhreja oikeudenmukaisesti, käy ilmi ihmisoikeusjärjestö Amnestyn raportista

Etenkin luotto oikeuslaitokseen on heikolla tolalla. Kyselyyn vastanneista 56 prosenttia luotti melko vähän tai ei lainkaan oikeudenmukaiseen kohteluun oikeuslaitoksessa.

–  Naisten luottamusta vähentävät raskas rikosoikeusprosessi ja pitkät käsittelyajat, jotka hidastavat ja pahimmillaan estävät seksuaaliväkivallasta toipumista, raportissa sanotaan.

Oikeusprosessin pitkittymisessä on Amnestyn mukaan vaara uudelleentraumatisoitumisesta, mikä hidastaa väkivallasta toipumista.

–  Traumaattisen tapahtuman käsittely prosessin eri vaiheissa voi nostaa esiin ahdistuksen, häpeän ja syyllisyyden tunteita, raportissa sanotaan.

Kyselyn lisäksi tietoa kerättiin ryhmäkeskusteluissa. Raportin mukaan niihin osallistuneet vastaajat kokivat, että oikeuslaitos arvioi seksuaalista väkivaltaa kokeneita toisinaan stereotypioista, vanhentuneista käsityksistä ja raiskausmyyteistä käsin.

–  Tuomioistuinten piirissä ei naisten mukaan aina ymmärretä seksuaaliväkivaltaa kokeneiden erilaisia traumareaktioita, käyttäytymismalleja väkivaltateon aikana ja sen jälkeen sekä selviytymismekanismeja. Seksuaaliväkivaltaa kokeneen saatetaan esimerkiksi olettaa olevan järkyttyneempi ja itkuisempi silloin, kun väkivallan tekijä on ennalta tuntematon, raportissa sanotaan.

Asenteellisuus ja ennakkoluuloisuus

Kyselyyn vastanneista 36 prosenttia luotti melko vähän tai ei lainkaan siihen, että viranomaiset, kuten poliisi tai terveydenhuolto, kohtelevat raiskauksen uhreja oikeudenmukaisesti.

Ryhmäkeskusteluiden perusteella vähemmistöihin kuuluvilla naisilla oli heikko luottamus varsinkin poliisiin.

–  Niin transtaustaiset, maahanmuuttaneet kuin vammaiset naiset kertoivat pelkäävänsä, ettei poliisi suhtaudu seksuaaliväkivaltaan vakavasti, vaan vähättelee sitä. Keskusteluihin osallistuneet seksityöntekijät, naisvangit ja ruskeat naiset jakoivat tämän pelon, sanoo Amnestyn tiedotteessa väitöskirjatutkija Minttu Viini.

Amnestyn mukaan seksuaalirikoksesta ilmoittaminen on vaikeaa erityisesti vähemmistöihin kuuluville naisille. Ryhmäkeskusteluihin osallistuneiden mielestä poliisien asenteellisuus ja ennakkoluuloisuus vaikeuttavat seksuaalisesta väkivallasta ilmoittamista.

–  Osallistujat jakoivat käsityksen, että parhaat edellytykset seksuaaliväkivallan tutkimiseen ja tunnistamiseen on niillä viranomaisilla, jotka ovat saaneet erikoiskoulutusta ja joilla on jo kokemusta väkivaltaa kokeneen sensitiivisestä kohtaamisesta, raportissa sanotaan.

Raportin aineisto kerättiin viime vuonna. Verkkopohjaisen kyselyn toteutti Aula Research, ja siihen vastasi yli tuhat Manner-Suomessa asuvaa ihmistä. Vastaajat kiintiöitiin sukupuolen, iän ja maakunnan perusteella niin, että otos edustaa väestöä. Virhemarginaali on kaikkien vastaajien tasolla neljä prosenttiyksikköä suuntaansa. Ryhmäkeskusteluihin osallistui 37 ihmistä.

Tutkimusprojekti on jatkoa Amnestyn vuonna 2010 toteutetulle Asenne esiin -tutkimukselle.

Tuoreimmat aiheesta

Seksuaalirikokset