Rajavyöhykkeelle ja Venäjän puolelle on "eksytty" useita kertoja – voiko itärajan ylittää vahingossa?

Itärajaan kohdistuu nyt aiempaa suurempaa mielenkiintoa, joka on johtanut luvattomiin ylityksiin Suomesta Venäjälle.

Rajavyöhykkeen rajoja ei voi olla huomaamatta maastossa liikuttaessa ja normaalia ympäristöä havainnoidessa, toteaa Rajavartiolaitoksen esikunnan komentaja Kimmo Ahvonen.

Viime viikkoina on uutisoitu tapauksista, joissa vuorollaan koululaiset, marjastajat tai turistit ovat ylittäneet itärajan luvattomasti Suomen puolelta Venäjälle. Kaikissa tapauksissa on uutisoitu siitä, että ryhmän "harkintakyky" on pettänyt. 

Ranskalaisturistien ylittäessä raja luvattomasti elokuun lopussa uutisoitiin siitä, että turistit olivat kyllä kyltit ja merkinnät nähneet. Myös koululaisryhmän Parikkalan suunnalla tapahtuneeseen rajan ylittämiseen ei liity vahinkoa tai esimerkiksi epätietoisuutta vyöhykkeestä.

Kylttejä, puomeja ja muita merkintöjä

Rajavartiolaitoksen Ahvonen toteaa, että rajavyöhykkeen takaraja, eli vyöhykkeen Suomen sisämaan puoleinen reuna, on merkitty maastoon keltaisilla kylteillä, puomeilla sekä puihin ja pylväisiin maalatuilla keltaisilla merkinnöillä.

– Merkintöjä ei voi olla lähtökohtaisesti huomaamatta. Merkinnän tarkoitus on nimenomaisesti ilmoittaa rajavyöhykkeen alkamisesta ja ehkäistä se että ihminen menisi rajavyöhykkeelle vahingossa, Ahvonen toteaa.

– Myös valtakunnan raja on merkitty maastoon. Puuttomaksi raivattu raja-aukko sekä rajan merkitsemisessä käytettävät merkit, sekä esimerkiksi raja-aukolle rakennetut aidat tai esteaidat eivät lähtökohtaisesti voi jäädä huomaamatta.

Aiempaa suurempaa mielenkiintoa

Ahvonen toteaa, että Rajavartiolaitos joutuu puuttumaan luvattomaan rajavyöhykkeellä oleskeluun "melko usein".  

Myös luvattomia rajanylityksiä tapahtuu vuosittain. 

Toimintaympäristön muutos on kuitenkin johtanut siihen, että itärajaan kohdistuu aikaisempaa suurempaa mielenkiintoa, hän toteaa.

Sakkoa tai vankeutta

Valtiorajarikoksesta henkilö voidaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. Rajavartiolaitos puuttuu kaikkiin rikkomuksiin, ja ne tutkitaan esitutkintaprosessin mukaisesti. 

Jos henkilö on alle 15-vuotias, eli ei ole rikosoikeudellisessa vastuussa, asia otetaan lapsen vanhempien kanssa puheeksi tai tilanteen niin vaatiessa myös lastensuojeluviranomaisten kanssa. 

Lue myös:

    Uusimmat