Ranska äänestää sunnuntaina parlamenttivaaleissa – presidentti Macron ei välttämättä saa enemmistöä taakseen

Ranskalaiset suuntaavat vaaliuurnille ensi sunnuntaina, kun maassa järjestetään parlamenttivaalien ensimmäinen kierros. Toinen kierros järjestetään ensi viikon sunnuntaina.

Käytännössä vaaleissa on kyse siitä, miten suuren joukon omia liittolaisiaan toiselle kaudelle huhtikuussa valittu presidentti Emmanuel Macron saa parlamenttiin.

Edellisissä vaaleissa vuonna 2017 Macron sai taakseen selvän enemmistön mutta nyt se saattaa kannatusmittausten mukaan jäädä toteutumatta.

– Jonkinlaiseen pattitilanteeseen se voisi johtaa. Ja se tarkoittaisi tietysti sitä, että Macronin ohjelma olisi vaikeammin toteutettavissa, jos tätä parlamentaarista tukea ei ole, sanoo akatemiatutkija Timo Miettinen Eurooppa-tutkimuksen keskuksesta.

Ranskassa parlamenttivaalit ovatkin usein heijastaneet vahvasti presidentinvaalien tulosta, koska presidentille on haluttu antaa tarvittava parlamentaarinen mandaatti viedä asioita eteenpäin.

– Ranskassa nämä parlamenttivaalit siksi ovatkin, toisin kuin monessa muussa Euroopan maassa, vähän toissijaisessa roolissa suhteessa presidentinvaaleihin, jossa ehkä sitten kuitenkin se suurempi kamppailu poliittisesta agendasta käydään, Miettinen sanoo.

Yhdistynyt vasemmisto vahvoilla

Macronin omalle keskusta-liberaalille Renaissance-puolueelle ja sen liittolaisille ennakoidaan tuoreessa kyselyssä noin 27 prosentin kannatusta ja 260–300:aa paikkaa, kun enemmistöön niitä tarvittaisiin 289.

Hieman suurempaa kannatusprosenttia mutta selvästi pienempää paikkamäärää (175–215) ennakoidaan vasemmistopuolueiden ja vihreiden muodostamalle NUPES (Uusi kansan ekologinen ja sosiaalinen unioni) -liitolle.

Sitä johtaa presidentinvaaleissa täpärästi kolmanneksi jäänyt pitkäaikainen vasemmistopoliitikko Jean-Luc Mélenchon. Hän onkin todennut, ettei presidentinvaaleissa päätetty vielä mitään, vaan maan poliittinen suunta ratkaistaan parlamenttivaaleissa.

Vasemmisto haluaa kääntää Macronin liian oikeistolaisena pitämäänsä talouspolitiikkaa vasemmalle ja vastustaa esimerkiksi suunnitelmia eläkeiän nostosta.

Kolmanneksi suosituin gallupeissa on äärioikeistolainen Kansallinen liittouma, jonka entinen puheenjohtaja Marine Le Pen jäi presidentinvaaleissa toiseksi.

Akatemiatutkija Miettisen mukaan asetelma heijastaa hyvin sitä, miten ranskalainen poliittinen kenttä on viime vuosina jakautunut kolmen ytimen: keskusta-liberaalin, vasemmistolais-ekologisen ja oikeisto-konservatiivisen linjan ympärille. Niillä on toisistaan poikkeava analyysi siitä, mikä on Ranskan keskeinen ongelma.

Ranskassa ei ole vahvaa perinnettä nämä blokkirajat ylittävästä yhteistyöstä, eikä Miettinen usko sitä tapahtuvan nytkään.

– En usko, että tässä vaiheessa nähtäisiin mitään rajat ylittävää koalitiohallitusta. Jos tällaiseen pattitilanteeseen päädyttäisiin, niin luulisin, että siinä vaiheessa jonkinlainen vähemmistöhallitus olisi se todennäköisempi vaihtoehto.

Viikon kuluttua toinen kierros

Nyt tehdyistä kannatuskyselyistä ei kuitenkaan voi vielä vetää kovin lopullisia päätelmiä, sillä vaaleissa äänestetään alueittain ja lisäksi järjestetään kaksi kierrosta.

Myös äänestysprosentin ennakoidaan jäävän varsin matalaksi. Vaalijärjestelmän vuoksi esimerkiksi Kansallisen liittouman paikkamäärä jäänee kauas nykyisistä kannatusprosenteista.

– Vaikka he saavat jopa 20 prosentin kannatusta gallupeissa, niin kuitenkin siellä paikallistasolla he ovat usein kolmantena tai neljäntenä näissä yhteistuloksissa. He saavat siis käytännössä hyvin vähän ehdokkaitaan läpi, vaikka heillä on suhteellisen iso ääniosuus, Miettinen sanoo.

Hän korostaa, että lopullisia tuloksia kannattaa seurata myös Suomessa, sillä tällä hetkellä EU:ssa keskustellaan paljon juuri Ranskalta ja Ranskan presidentiltä tulevista aloitteista, ja toisaalta maa on yksi Euroopan suurimmista talouksista.

– Se, minkälainen mandaatti presidentillä on ajaa näitä asioita sekä sisäpolitiikassa että ulkopolitiikassa, riippuu hyvin vahvasti tästä parlamenttivaalien tuloksesta. Jos tällainen enemmistö jäisi toteutumatta, niin kyllä se tietysti Ranskan sisäpolitiikan kannalta tarkoittaisi jonkinlaista pysähtyneisyyden aikaa ja vaikeuksia Macronille viedä näitä ohjelmiaan läpi.

Lue lisää: Macronin puheet Venäjän nöyryyttämisen välttämisestä herättävät kritiikkiä – "Pyrkii luomaan tilaa diplomaattiselle ratkaisulle"