Raumalla asuva 23-vuotias Danya on muutaman vuoden aikana käynyt läpi todellisen helvetin. Danya kertoo Facebookissa julkaisemassa pysäyttävässä tekstissään, millaista on olla nuori syöpäpotilas.
Eihän sitä kukaan uskoisi tapahtuvan omalle kohdalleen. Ei uskonut 19-vuotias Danyakaan, kun sai ensimmäisen diagnoosin vuonna 2013 – diagnoosin, joka muutti nuoren naisen elämän täysin. Danya on nyt taistellut vakavaa syöpää vastaan jo neljä vuotta. Välillä tilanne on ollut parempi ja Danya on voinut elää normaalia arkea. Nyt sairaus on kuitenkin taas uusiutunut.
Danya julkaisi Facebookissa koskettavan ja pysäyttävän tekstin, jossa avautui rehellisesti sairaudestaan ja siihen liittyvistä rankoista hoidoista. Ennen energinen ja valoisa nuori nainen on nyt kuin varjo entisestään. Sen todistaa kuva, jonka Danya latasi kirjoituksensa ohessa.
Jos päivitys ei näy, katso se täältä.
– Kuvassa olevat ihmiset on sama henkilö. Minä. Ehostetumpi kuva on reilu parin viikon takaa. Siinä olen minä sellaisena, kun haluan ihmisten näkevän mut. Muodikkaana, hyvännäköisenä ja ehostettuna nuorena aikuisena. Toinen kuva on tältä päivältä, kahden viikon rankkojen kantasoluhoitojen ja hampaiden poiston jäljiltä. Mun hiukset on lähtenyt, iho on räjähtänyt, näytän riutuneelta ja uupuneelta. Eikä mulla, 23-vuotiaalla nuorella aikuisella ole edes hampaita. Kiitti syöpä. Kiitti Hodgkinin tauti. Kiitti elämä. Ja haista v***u, Danya kirjoittaa.
”Syöpä voi iskeä kenelle tahansa”
Kirjoituksellaan Danya haluaa herättää ihmiset ajattelemaan, että syöpä voi iskeä kenelle tahansa – minkä ikäisenä tahansa. Danya sairastui 19-vuotiaana, kun oli juuri aloittanut toisen opiskeluvuotensa ammattikoulussa. Kaiken piti olla hyvin: Danya oli selättänyt esiteini-iässä puhjenneen masennuksen, sekä löytänyt ihanan seurustelukumppanin, jonka kanssa oli muutettu yhteen ja solmittu kihlat.
– Mulla oli frendejä ja sosiaalinen elämä omalla paikkakunnalla. Ainoa vaiva kesällä oli ollut jatkuvat hengitystä vaikeuttaneet hartia-selkäkivut, joita luulin vain jumittuneiksi lihaksiksi. Ei olisi kannattanut.
Sitten iski flunssa. Selkä- ja hartiakivut eskaloituivat lopulta niin pahaksi, ettei Danya pystynyt kunnolla hengittämään ja oli pakko lähteä päivystykseen. Sairaalassa otetuista keuhkokuvista se sitten paljastui: Danyalla epäiltiin lymfoomaa, syöpää. Danya lähetettiin saman tien Poriin jatkotutkimuksiin.
– Mulla? Syöpä? Mutta... oon niin nuori! Ja hyvässä kunnossa! Ei voi olla! Kävelin ulos päivystyksestä ja romahdin katukivetykselle itkemään ja soitin vaarini hakemaan, ja sen jälkeen kihlatulleni. Sitten kaikille muillekin, siinä samalla kun pakkasin tavaroita sairaalareissuun, jonka ajattelin kestävän ehkä pari päivää.
Diagnoosia seurasi useamman päivän mittainen sairaalareissu täynnä erilaisia tutkimuksia. Pian Danya päätyi ensimmäiseen leikkaukseensa, jossa poistettiin kokonainen imusolmuke. Viikkoa myöhemmin lääkäri soitti koepalan tuloksista: Hodginin tauti Stage 2A. Danya romahti kesken koulupäivän käytävän lattialle hysteerisesti itkien. Siitä alkoivat Danyan elämän synkimmät neljä kuukautta erilaisissa rankoissa hoidoissa. Sytostaattihoitoja, sädehoitoa, hampaiden poisto ja lopulta polvilumpiokin meni sijoiltaan.
– Itsetuntoni oli siinä kohtaa murentunut olemattomiin. Koin olevani hirviö. Täytin 20 ja miltä näytin? Olin kalju, hampaaton ja jalka paketissa. Ja kaiken lisäksi muutenkin väsyneen näköinen koko ajan.
Mielenterveys ja keho äärirajoilla
Maaliskuussa 2014 tilanne näytti kuitenkin valoisalta: hoidot loppuivat ja Danya sai tekohampaat. Danya oli vihdoin vapaa! Vuoden 2016 kesäkuussa kontrollikäynnillä elämä päätti kuitenkin toisin: Hodgkinin tauti oli uusiutunut.
– Reilu kaksi vuotta edellisen syövän selätyksestä menin iloisin mielin, hiukset jo olkapäille kasvaneina ja tulevaisuus kirkkaana ja paikkakunnalta muutto suunnitelmissa, menin kuulemaan kolmannen kontrollin tuloksia. Ja niin kaikki paska kaadettiin taas niskaan.
Vuorossa oli taas hoitoja hoitojen perään. Loputkin hampaat poistettiin suusta. Tämän vuoden toukokuussa oli vuorossa kantasolusiirto, sytostaattihoidot ja kolmen viikon osastohoito. Sitten soluarvot tippuivat nollalukemiin ja helvetti alkoi: jatkuvaa pahoinvointia, oksentelua, ripulointia ja kipua. Danya kertoo laihtuneensa 10 kiloa kahdessa viikossa, koska keho hylkii kaikkea, mikä menee sisään.
– Mun mielenterveys on äärirajoilla. Mun keho on äärirajoilla. En edes tiedä johtuuko mun jatkuva oksentelu oikeasti pahoinvoinnista vai onko se jotain psyykkistä. Tuon lauseen kirjoitettuani oksensin jälleen. Edes pienenpieni proteiinilisäjuoma ei pysynyt sisällä. Haluisin itkeä mutta mulla ei oo energiaa siihenkään. Haluan vain kyetä syömään.
– Siitäkin huolimatta haluan toivoa ja luottaa siihen, että tämä olo menee ohi pian. En ole valmis luovuttamaan tässä kohtaa. No sir!
”Mä taistelen, taistelkaa tekin!”
Danyan tekstille on antanut tukensa Facebookissa jo tuhannet ihmiset tykkäyksin ja kommentein. Danya julkaisi kirjoituksensa lauantaina 10.6. Nyt, maanantaina 12.6., Danya kertoo MTV:lle olonsa onneksi hieman parantuneen viikonlopun jäljiltä.
– Sain jopa aamupalaa syötyä ekaa kertaa viikkoon, eikä ole pahoinvointiakaan ollut enää toissaillan jälkeen! Viikon täyspaastoamisen jälkeen, kun saa sen yhden leivän ja jugurtin alas, niin ei hitsit, että on ihan erilainen energia kehossa!
Danya kertoo olevansa otettu, mutta samaan aikaan hämmentynyt kaikesta saamastaan tuesta ja tsempeistä.
– Ehkä mä ensi kuussa jo asun Vantaalla ja kaikki tämä on takanapäin. Kyllä tämä tästä. Mä taistelen. Taistelkaa tekin, Danya lopettaa Facebookissa tekstinsä.
***
3:57
