Suomessa syntyi viime vuonna kotona noin neljäkymmentä lasta, kertoo THL:n ennakkotieto. Luku on kasvussa, vaikka kotisynnytykset ovat meillä edelleen harvinaisia.
Reetta Ranta synnytti Paju-pojan kotonaan Helsingin Käpylässä 2,5 viikkoa sitten. Rannan 10- ja 11-vuotiaat lapset syntyivät puolestaan sairaalassa.
– Uuden lapsen isä on itse syntynyt kotona ja hänelle oli itsestään selvää, että kotisynnytys. Heidän perheelleen tämä on ollut traditio Amerikassa. Ajattelin, että miksi ei. Siitä se lähti, Reetta Ranta kertoo.
Ranta kertoo tavanneensa kätilöt ensimmäistä kertaa raskauden puolivälissä.
– Samat henkilöt ovat kulkeneet monta kuukautta mukana ennen synnytystä. Tällainen on Suomessa harvinaista. Näistä kätilöistä tuli jopa ystäviä. Siinä oli luonnollinen ja turvallinen olo, Ranta kertoo.
Synnytyshetkellä ympärillä oli iso joukko ihmisiä.
– Kotisynnytyksen etuna oli se, että sain tehdä kaiken omassa tahdissa, omassa kodissa, siinä huoneessa, tunnelmassa ja energioissa, joissa halusin. Rakkaiden ihmisten ympäröimänä. Kätilöiden lisäksi mukana olivat mieheni, hänen äitinsä, vanhemmat veljet ja jopa kissat ja koira.
”Kotisynnytyksiä ei haluta lisää”
Turussa Kätilöpäiviä seuraavat Johanna Sarlio-Nieminen ja Anu Lampinen päivystävät samaan aikaan kännykät kädessä kahta synnyttäjää. Kokeneet kätilöt toimivat oman yrityksensä kautta. Heidän mielestään kotisynnytyksiin suhtaudutaan myönteisemmin kuin ennen.
Millaisia asiakkaanne keskimäärin ovat?
– He ovat koulutetumpia, mutta tietysti myös taloudellinen tilanne vaikuttaa. Tosin kotona ovat synnyttäneet myös opiskelijat, joilla ei ole paljoa rahaa. Paikka on monelle tärkeä. Kotoa ei haluta lähteä, sanoo Johanna Sarlio-Nieminen.
Suomen Kätilöliitto valitsi Johanna Sarlio-Niemisen sekä Anu Lampisen vuoden Kehittäjäkätilöiksi.
THL:n tutkimusprofessori Mika Gisslerin mukaan nähtävissä on selvä trendi, vaikka kotisynnyttäjien määrä on edelleen pieni. Viime vuonna sairaalassa syntyi noin 55 000 lasta.
– Kätilöliitolla ei ole kotisynnytyksiin kannanottoa eikä Suomessa ylipäätään ole linjausta asiaan. Meillä sekoittuvat usein tunteet ja järki, vaikka asiaa voisi miettiä tietoon ja faktaan perehtyen. Esimerkiksi Ruotsissa kotisynnytys on yksi synnytysmuoto julkisella puolella, sanoo Suomen Kätilöliiton puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
Mika Gissler muistuttaa, että kotona synnyttäminen on tutkimusten mukaan turvallista, kun avustamassa on ammattilaisia eikä kyse ole riskiraskaudesta.
– Tutkimukset osoittavat lasten voivan hyvin, ja vakavat komplikaatiot ovat harvinaisia. Tilastollista eroa sairaalasynnytyksiin ei ole, Gissler kertoo.
THL:n tutkimusprofessori Mika Gissler sanoo kotisynnytysten sopivan kaupungissa asuville, mutta maaseudulla välimatkat voivat olla aivan liian pitkät, että kotisynnytystä voisi edes harkita.
THL:n äitiysneuvolaoppaassa on luku kotisynnytyksistä. Siinäkin muistutetaan, että sairaala on ensisijainen vaihtoehto.
– Viranomaisten kanta on se, että ei tarvitse edes ohjeistaa. Kotisynnytyksiä ei haluta lisää. Perusteluna on, että sairaala on turvallisin paikka synnyttää, THL:n Gissler kertoo.
Hinta hidastaa kasvua
Reetta Rannan kotisynnytyksen hinnaksi tuli noin 2500 euroa.
– Hinta on oikeastaan pieni, kun miettii sitä aikaa, minkä he käyttivät kanssamme. Minua varten oli koko ajan kaksi ihmistä läsnä, kun tarvitsin heitä. Mieheni sai hyvää kirjallisuutta liittyen isän rooliin synnytyksessä. Saimme kokonaisvaltaista valmennusta, joka kesti useamman kuukauden.
Reetta Ranta ei pitänyt Pajun syntymästä aiheutuneita kustannuksia liian isoina. Kuva: Sulka Haro.
Mika Gissler uskoo, että kotisynnytysten hinta hidastaa niiden kasvua. Julkinen terveydenhuolto tai Kela eivät osallistu kustannuksiin.
– Mielellään tekisin tätä myös julkisella puolella. Esimerkiksi Iso-Britanniassa voi kunnallinenkin kätilö tulla kotiin auttamaan synnytyksessä, Johanna Sarlio-Nieminen sanoo.
Synnytyspaikan valintaan vaikuttavat myös muut tekijät kuin raha. Esimerkiksi Sarlio-Nieminen ja Lampinen ottavat asiakkaikseen vain matalan riskin uudelleensynnyttäjiä. Toinen ehto on se, että sairaalaan on synnytyspaikalta alle puolen tunnin matka.
"Moni piilottaa asian"
Reetta Rannan kanta on, että kotisynnytyksen pitäisi kuulua julkisen terveydenhuollon palveluihin.
– Kun tästä tulisi virallista ja hyväksyttyä, niin neuvolalääkärit pystyisivät olemaan arvioimassa, sopiiko kotisynnytys vai ei. Eihän se kaikille sovi, jos on riskejä, jotka pitää ottaa huomioon.
– Kotisynnytystä jopa hävetään ja moni piilottaa sen asian neuvolassa, koska ei haluta negatiivista ryöppyä, joka raskaana olevalle ja oman tiensä kulkijalle on kuitenkin rankkaa ottaa vastaan.
Reetta Ranta ei itse salaillut neuvolassa omaa valintaansa.
– Hoitaja piti asiaa mielenkiintoisena. Hänellä ei ole aiemmin ollut asiakkaita, jotka haluavat kotisynnytyksen. Lääkäri oli ensin varuillaan tai säikähti, mutta sitten kerroimme, että kätilöt ovat kokeneita ja asumme lähellä sairaalaa. Lääkärikin rauhoittui ja hän toivoi, että varaamme hänelle jälkitarkastusajan, jotta hän kuulisi, kuinka kaikki on mennyt. Olin oikein yllättynyt siitä, että niinkin positiivista palautetta tuli.