Ulkomailta Suomeen adoptoitujen koirien määrä on niin kovassa kasvussa, että Helsinkiin avataan oma eläinlääkäriasema, joka keskittyy erityisesti rescue-eläimiin.
Helsingin Kalliossa sijaitsevan Evidensia-rescue-klinikan johtava eläinlääkäri Tanja Hakkarainen kertoo, että syy rescue-koirien suureen määrään on ihmisten kokonaisvaltainen asennemuutos.
– Ihmisten eettinen ajatus on siirtynyt siihen, että tarjotaan koti sille, joka sitä tarvitsee, Hakkarainen toteaa.
(Alla:) Katso koko haastattelu Facebook-videolta!
Eniten rescue-koiria tulee Suomeen Romaniasta, Espanjasta, Serbiasta, Latviasta ja Virosta. Ulkomailla on tällä hetkellä yli 200 miljoonaa katukoiraa, joista Suomeen tuodaan vuosittain arviolta 1500–2000 koiraa. Syy suureen katukoirien määrään ulkomailla on ihmisten tietämättömyys, klinikalta kerrotaan. Rescue-koirien parissa työskentelevä koirien käytösterapeutti Helmi Pesonen kertoo ulkomaiden katukoirien vaikeasta tilanteesta.
– Jos koirat päästetään ulos, niin kyllä ne siellä lisääntyvät. Tilanne muuttuu holtittomaksi. Valistamalla yritetään tuoda esille näkemys, miten koirat nähdään näissä maissa. Nähdäänkö ne kertakäyttötavarana, Pesonen kuvailee tilannetta.
”Eläinlääkäreillä ei ole riittävää tietoa rescue-koirien mukana kulkevien tarttuvien tautien tilanteesta”
Hakkaraisen mukaan rescue-koiriin liitetään paljon ennakkoluuloja, eivätkä suomalaiset eläinlääkärit tiedä tarpeeksi ulkomailta tuotujen koirien tarttuvien tautien riskeistä.
– Minulle tulee asiakkaita, joita on haukuttu eläinlääkärissä rescue-koiran ottamisesta. Tarttuvien tautien asiantuntemus puuttuu useilta eläinlääkäreiltä. Haluan, että tämä on paikka, mihin on turvallista tulla myös rescue-koiran kanssa, Hakkarainen kertoo.
Vakavampia tartuntariskejä ovat ekinokokkoosi ja rabies. Näitä torjutaan myös lainsäädännöllisesti, mikä koskee kaikkia ulkomailta Suomeen tulevia lemmikkejä.
Rescue-koirien mukana saattaa tulla myös useita tarttuvia tauteja, joita ei torjuta lainsäädännöllisesti, kuten esimerkiksi loistartunta leishmania.
– Näiden riski Suomen oloissa on käytännössä hyvin minimaalinen tai täysin olematon. Syynä tähän on Suomen ympäristöolosuhde. Käytännössä leishman-tartunta Suomessa ei ole mahdollista, sillä tauti tarvitsee väli-isännäksi hietasääsken, joita ei Suomessa ole, Hakkarainen kertoo.
Koirien käytösterapeutti Helmi Pesonen on erikoistunut rescue-koirien kouluttamiseen. Kuvan koira sairastaa leishmania.
Useat rescue-koirat pelkäävät miehiä – syynä kaltoinkohtelu
Rescue-koirien psyykkiset ongelmat ja käytöshäiriöt liittyvät usein epävarmuuteen ja arkuuteen, kertoo koirien käytösterapeutti Pesonen.
– Jos koiralla on kyseessä ihmisarkuus, niin se liittyy miehiin. Suurin osa rescue-koirista sopeutuu uuteen kotiin ongelmitta, mutta osalla voi tulla vastaan, että koira pelkää perheen miestä tai yleisesti kaikkia miehiä, Pesonen kertoo.
Pesosen mukaan syy miesten pelkäämiseen voi johtua koiran taustasta.
– Siellä on voinut olla jonkinlaista kaltoinkohtelua, Pesonen toteaa.
Rescue-koira Rubert tuli Suomeen Romaniasta
Riikka Kesänen hankki rescue-koira Rubertin neljä kuukautta sitten Romaniasta.
– Koiran hankinta oli tosi pitkään mielessä ja mikään rotu ei oikein ollut juuri sitä mitä halusin. Jotenkin päädyin Kulkuri-järjestön sivuille ja Rubertin kuva tuli vastaan. Tiesin heti, että tämä on minun koirani, Kesänen kertoo.
Kesänen hankki rescue-koirista paljon tietoa ennen lopullisen päätöksen tekoa.
– Rescue-koiran hankinnassa piti ottaa huomioon esimerkiksi se, että onko koiralla jotain traumoja. Taustat vaikuttavat paljon ja onko valmis myös itse tekemään sen työn, että koira ei lähde enää vaihtoon, Kesänen kertoo.
Rubert on asunut Suomessa vasta neljä kuukautta.