Riina kertoo, kuinka vaikea kotona oli huomata, että hänen poikiansa koulukiusataan: "Kun lähdin puuttumaan, jäin yksin"

– Se alkoi todella hitaasti, sitä oli vaikea huomata kotonakin. [Se alkoi] sellaisina kertomuksina, mutta otti tosi nopeasti kierroksia. Kun lähdin siihen puuttumaan, niin yllätyin täysin, että en saanutkaan apua ja jäin yksin. Loppupeleissä minua, meitä, yritettiin hiljentää, kiusaamisen vastaiseen marssiin Helsingin Paloheinässä osallistunut Riina Law kertoo MTV Uutisille.

Law kokee, että koulussa ei puututtu tilanteeseen tarpeeksi nopeasti. Lopulta hänen poikansa opiskeli 9. luokan kotona.

– Koulussa oli tosi vaikea uskoa, että näitä ongelmia on. Koulussa ei toimittu tarpeeksi nopeasti, Law kertoo.

Riina Law on sitä mieltä, että kiusaamisväkivallan ilmiö pitäisi määritellä ja ymmärtää selkeämmin koko yhteiskunnassa. Samalla tapauksiin liittyviä ihmisiä pitäisi kuulla ja kuunnella enemmän.

– Emme ole määritelleet sitä yhteiskunnan tasolla oikein, edes viranomaiset eivät ymmärrä sitä samalla tavalla läpi Suomen. Sehän on jo heti sitten ongelmallista, hän sanoo.

Hänen mielestään myös vanhempien näkökulma jää usein käsittelemättä kiusaamisväkivallan tapauksissa.

"Osa on tiennyt tekevänsä väärin "

Vanhempi konstaapeli Kirsi Autio käy viikottain pitämässä laillisuuskasvatustunteja oppilaille. Koulut saavat pyytää laillisuuskasvatustunteja pidettäväksi, jos koulussa on esimerkiksi tapahtunut jotain tai on asioita, joista halutaan yhteisesti koulun kanssa keskustella tai oppia. Tällä hetkellä erityisenä kohderyhmänä on ollut 5. ja 6. luokkalaiset.

– Kerron, mitä rikoksia on ja mitä niille voidaan tehdä todella laajasti. Hyvin harva kiusaamismuoto ei olisi rikos. Monesti sanon, että mielestäni kunnianloukkaus on varmaan Suomen yleisin rikos, jotta lapset ymmärtäisivät sen, että kun he tahallaan loukkaavat toista ja aiheuttavat pahaa mieltä, se on rikos. Siitä voi saada sakkoa 15-vuotiaana, Autio toteaa.

Autio on sitä mieltä, että häntä kyllä kuunnellaan.

– Osa on tiennyt tekevänsä väärin. 

"Ei ole kuin uhreja"

Helsingin Paloheinässä järjestettiin sunnuntaina Yhdessä kiusaamista vastaan -marssi Viertolan koulun uhrien puolesta. Hiljaisen kulkueen jälkeen Pakilan koulun eteen jätettiin lyhtyjä symboliseksi muistomerkiksi Viertolan koulun uhreille. 

– Ajatukseni ovat tietenkin uhrien perheiden luona ja myös tekijän perheen ja tekijän luona. Kiusaamisväkivallassa ei ole kuin uhreja. Kyllä tämä on pysähtymisen paikka, jotain on pahasti pielessä, Riina Law sanoo.

Kulkueessa oli parikymmentä osallistujaa. Vastaavassa tapahtumassa viime syksynä oli 1 500 osallistujaa. 

– Luulen, että koko Suomi on osallistunut tällä viikolla Viertolan tapahtuman suremiseen ja tulee vielä osallistumaan jollain tapaa. Tarvitsemme tapahtumien lisäksi myös tulevaisuudenuskoa, Law pohtii.

Lue myös: Kouluampumisen kokeneilla lapsilla tapauksesta eteenpäin pääseminen vaihtelee – Asiantuntija: "Kaikki eivät välttämättä traumatisoidu"

Lasten ja nuorten väkivallassa uusia nöyryyttäviä piirteitä – tästä on kyse

Itäkeskuksen koulussa kitketään kiusaamista – näillä keinoilla hölmöily jää vähemmälle