Riittävätkö hallituksen säästötoimet? Nämä kaksi asiaa ratkaisevat, sanovat asiantuntijat

Hallituksen säästötoimet riittävät pysäyttämään velkasuhteen kasvun hallituskauden loppuun mennessä, jos talous kasvaa odotusten mukaisesti, katsovat MTV Uutisten haastattelemat talousasiantuntijat.

Hallituksen tavoitteena on pysäyttää velkasuhteen kasvu eli julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen vuoteen 2027 mennessä, ja pääministeri Petteri Orpo (kok.) vakuutti eilisen budjettiriihen jälkeen, että hallitus saavuttaa tavoitteensa.

Lue lisää: Hallitus sai budjettiriihen valmiiksi, tässä tulokset – asumistukiin tulossa leikkauksia

– Hallitus on tehnyt paljon velkaantumisen kasvun taittamiseksi, ja toimien pitäisi riittää, jos talouskasvu on kohtuullisen vahvaa tulevina vuosina, katsoo Laboren johtaja, Jyväskylän yliopiston taloustieteen professori Mika Maliranta.

– Jos toimet toteutuvat täysimääräisinä niin silloin ne riittävät. Mutta siihen tarvitaan suhdanteelta vetoapua, katsoo Etlan ennustepäällikkö Päivi Puonti.

Suomen talous on ennusteiden mukaan kääntymässä kasvuun ensi vuonna. Nordea kohensi tänään kuluvan vuoden talousennustetta odotettua paremman alkuvuoden talouskehityksen ansiosta.

Lue lisää: Nordea Suomen tilanteesta: Hauras

– Arvioni on, että velkasuhteen kasvu ei ihan taitu hallituskaudella mutta aika lähelle päästään, sanoo Nordean ekonomisti Juho Kostiainen.

Jo tehtyjen yhdeksän miljardin euron säästötoimien lisäksi hallituksen ei välttämättä edes kannata tehdä lisää sopeutustoimia velkatavoitteen saavuttamiseksi, koska tavoitteen saavuttaminen riippuu nyt ennen kaikkea talouskasvusta.

Uudet säästötoimet voisivat hidastaa talouskasvua.

– On vaikeaa uskoa, että lisäsopeutustoimilla pystyttäisiin korjaamaan tilannetta, jos taloudessa tapahtuu negatiivisia käänteitä. Eikä se olisi edes järkevää, Maliranta katsoo.

– Ylipäätään hallituksen mahdollisuudet vahvistaa talouskasvua ovat aika rajalliset, kosa viiveet ovat niin suuria. Järkevät toimenpiteet kasvun vahvistamiseksi alkavat näkyä seuraavan hallituksen kaudella, hän sanoo.

– Talouskasvu on se, joka velkasuhteen kasvun taittaa, jos taittaa, Kostiainen katsoo.

Puonnin mukaan ratkaisevaa on talouskasvun lisäksi se, koheneeko julkinen talous kahden miljardin euron edestä työllisyyden kasvun ansiosta, kuten hallitus on laskenut.

Lisäksi ratkaisevaa on Puonnin mukaan sote-menojen kasvun kehitys.

Hallituksen tavoitteena on, että hyvinvointialueet tehostavat toimintaansa siten, että vuosittaiset menot ovat vuonna 2027 noin 900 miljoonaa euroa vähemmän kuin ilman tehostamistoimia. 

"Sote-sektori on aika iso"

Hyvinvointialueiden rahoitus on ensi vuonna yli 26 miljardia euroa, eli yli neljäsosan valtion koko budjetista.

Asiantuntijoiden mukaan hallituksen velkatavoitteen saavuttaminen riippuukin talouskasvun isäksi hyvinvointialueiden menokehityksestä. 

Kostiaisen mukaan sote-sektoria ylipäätään tulisi karsia, sillä menojen kasvu on nopeaa.

– Sote-palveluvalikoimaa joudutaan varmasti pohtimaan jatkossakin. Vaikuttaa siltä, että talouden kantokykyyn nähden sote-sektori on aika iso. Meidän pitäisi käydä keskustelua siitä, mitä yhteiskunta maksaa, ja mitä ei maksa.

Maliranta kannattaa verotusoikeutta hyvinvointialueille, jotta niillä olisi kannusteita tehostaa toimintaansa.