Rikkaat yhtiöt pumppaavat köyhässä Somaliassa öljyä – maan nuoret ovat toiveikkaita öljyvarojen hyödyistä, mutta tuleeko unelmista totta?

Somalian itärannikolla, merenpohjan alla, on huomattava määrä öljyä. Arviot öljyn määrästä vaihtelevat eri lähteiden välillä, mutta puhutaan useista kymmenistä miljardeista barreleista. Tälläisen mittavan öljymäärän hyödyntäminen tekisi maasta yhden maailman 20 suurimmasta öljyntuottajasta.

Somalia yrittää nyt ottaa kaiken hyödyn irti öljystä ja on esitellyt lain, joka avaa tien suurille kansainvälisille yhtiöille tulla maahan tuottamaan öljyä. Öljylaki lupaa tasapuolisen tulonjaon öljy-yritysten ja valtion välille. Lain avulla pyritään myös ehkäisemään korruptiota, vakauttamaan taloutta sekä edistämään työllisyyttä ja koulutusta.

Tunnetut öljyyhtiöt Coastline Exploration, Shell ja Exxon Mobil ovat hieroneet sopimukset Somalian kanssa. Köyhä Somalia on muutoksen äärellä. Siihen uskovat myös maan nuoret, jotka ovat ihailleet Lähi-idän naapurien öljymenestystä ja toivovat samanlaista talouskasvua Somaliaan.

– Muun muassa niissä Lähi-idän valtioissa, joissa öljyä on pystytty hyödyntämään ja käymään kunnollista politiikkaa, kansa ja maa ovat hyötyneet siitä. Nuoret ovat työllistyneet ja talous on noussut, kertoo Nuorten Ääni -toimituksen haastattelema 27-vuotias somalinuori Abdillahi Abdifatah Hassan.

Somalian valttikortit: öljy ja nuoret

Afrikan itärannikolla sijaitseva Somalia on geopoliittisesti hyvässä asemassa. Se on bumerangin muotoinen rantavaltio, eli sillä on pitkä rantaviiva. Öljyn kuljetus meriteitse ei tule olemaan ongelma. Somalia on myös lähellä Suezin kanavalle johtavaa Punaistamerta, joten öljyn tuonti Eurooppaan onnistuu. Reitti Kiinaan on myös auki. Öljyn siirtoa Somalian sisällä kuitenkin vaikeuttaa maan erittäin heikko rautatieverkko. Lisäksi Punainenmeri on tunnettu pahamaineisista merirosvoistaan.

Somalia on kuitenkin yksi maailman korruptoituneimmista maista. Mikä siis takaa, etteivät uuden lain avulla tulleet ulkomaiset yritykset ansaitse rahaa pelkästään Somalian eliitille? Miten eliitti panee täytäntöön lain, joka rajoittaa heidän valtaansa? Miten tavalliset kansalaiset hyötyvät laista vai huonontaako se rajusti heidän elinolojaan?

Lue lisää: Terroristien hyökkäys hotelliin Somalian Mogadishussa on saatu loppumaan

Somalialla on kuitenkin hihassaan valttikortti: paljon nuoria. Somalian väestöstä kaksi kolmasosaa on alle 25-vuotiaita. Tämä siis tarkoittaa paljon jaksavaa työvoimaa.

– Jokaisella paikkakunnalla Somaliassa asuu paljon nuoria, joten öljytuotannon sijainti ei vaikuta työhalukkaiden määrään, Hassan kommentoi.

On sanomattakin selvää, että suuret öljylöydökset ja niiden tuottaminen tuo alueille paljon uusia työpaikkoja. Työntekijät tarvitsevat asuntoja, terveyspalveluita, syömistä sekä kouluja ja päiväkoteja lapsilleen. Parhaimmassa tapauksessa siis öljylöydökset voivat tuoda alueille uutta infrastruktuuria ja palveluita, jotka aiheuttavat vielä enemmän työpaikkoja. Alue voi alkaa kukoistaa.

Somalia tarvitsee osaamista ja rahaa

Tämä ja itse öljyntuotanto tietenkin maksaa maltaita. Voi myös käydä niin, että öljyn poraaminen maksaa enemmän kuin, mitä siitä hyötyy. Somalian bruttokansantuote on hieman alle kahdeksan miljardin dollarin. Suomen vastaava luku on 297 miljardia, Yhdysvaltojen yli 23 biljoonaa. Somalian suurin elinkeino on maanviljely.

Lisäksi 70 prosenttia somalialaisista elää kansainvälisen köyhyysrajan alapuolella, mikä tarkoittaa, että he ansaitsevat vähemmän kuin 2,15 dollaria päivässä. Somalialla ei ole taloudellista eikä inhimillistä pääomaa öljyn tuottamiseen.

Öljytyöt vaativat rahan lisäksi alan hyvää osaamista. Monessa kehitysmaassa tämä on suuri ongelma, koska osaavia kansalaisia ei vain löydy. He eivät voi siis hyödyntää omia luonnonvarojaan. Sama toistuu Somaliassa. Yhtiöiden on siis pakko tuoda ulkomailta osaavaa väestöä. Tavallisista somalialaisista tulisi toisen luokan kansalaisia omassa maassaan.

Mitä siis tapahtuu, jos ja kun kansainvälinen yritys palkkaa vain ulkomaisia osaajia? Jääkö töitä tavallisille somalialaisille?

Osalla haastatelluista nuorista on myös epäilyjä. 29-vuotias Abdijibar Osman on skeptinen.

– Tietenkin on odotettavissa, että nuoret työllistyvät, mutta tapahtuuko se reiluuden nimissä on toinen kysymys.

Osman toivoo, että nuoret olisivat enemmän mukana päätöksenteossa.

Lue lisää: Kehitysapu jakaa puolueita – tällaisiin kohteisiin Suomi maksoi kehitysapua viime vuonna

– Nuorilla tuskinpa tulee olemaan kunnollista roolia asiassa, vaikka he ovat yhteiskunnan selkäranka. Olisi tärkeää, että he olisivat tässä asiassa mukana vaikuttamassa.

Hän ei myöskään usko, että öljyn taloudellinen hyöty käytetään tarpeellisiin asioihin, esimerkiksi koulutukseen ja terveydenhuoltoon. Tämä on asia, johon hän toivoo muutosta.

Yksi nuorista kertoo, ettei edes tiedä öljyn hallinnoista paljoakaan. Ilmi tulee myös pelko siitä, että koska paikalliset yhtiöt eivät ole kehittyneitä, ulkomaalaiset yhtiöt itse sanelevat sopimukset ja näin takaavat itselleen isoja hyötyjä.

Tätä artikkelia varten on haastateltu Ulkoministeriön asiantuntijoita Mika Vehnämäkeä ja Henri Hornia.

Toimittajat kuuluvat Nuorten Ääni -toimitukseen, joka tuo nuorten näkökulmia esille mediassa.

Toimittajat: Malin Lehtonen, Hodan Mahad, Tapio Jokela