Rikosseuraamuslaitoksen mukaan lapsivangeille pitäisi miettiä jokin muu sijoituspaikka kuin vankilat. Sellainen voisi olla esimerkiksi lastensuojelulaitos.
– Ajattelen, että se on asia, jota olisi ainakin syytä selvittää, sanoo Rikosseuraamuslaitoksen tuore pääjohtaja Anna Arola-Järvi MTV Uutisille.
Rikosseuraamuslaitos on ikään kuin risteys, jossa rikosoikeusketju ja yhteiskunnan muut palveluketjut risteävät.
– Se näkyy hyvin tässä alaikäisten vankien tilanteessa. He tarvitsevat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, he tarvitsevat esimerkiksi niitä opetuspalveluita, Arola-Järvi listaa.
– Olisi hyvä miettiä, että missä se paikka on, jossa näiden nuorten suotuisa kehitys voitaisiin turvata. Ja ei se välttämättä vankilassa ole, ellei sitten meille osoiteta siihen hyvin mittavaa resurssia.
"Mikä on se ympäristö, jossa me pystyttäisiin tukemaan nuoria terveeseen, päihteettömään ja rikoksettomaan elämään kehittymistä", kysyy Rikosseuraamuslaitoksen tuore pääjohtaja Anna Arola-Järvi.
Arola-Järvi muistuttaa, että nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa alaikäisten vankien sijoittamisen esimerkiksi lastensuojelulaitoksiin. Näin kuitenkin toimitaan vain harvoin.
Lue aiempi juttu: Suomen vankiloissa on istunut tänä vuonna ennätysmäärä lapsivankeja – syynä tyypillisimmin ryöstö tai henkirikos
Lapsivankien kehitys on kesken
Anna Arola-Järvi muistuttaa, että nuoret ovat rötöstelystään huolimatta keskenkasvuisia kaikin puolin ja vielä kehitysvaiheessa.
– Tutkimuksista tiedetään, että ihmisen aivot kehittyvät 25 ikävuoteen asti. Eli jos henkilö tulee 15-vuotiaana vankilaan, hän on hyvin keskenkasvuinen ja tarvitsee paljon tukea siihen, että hänestä tulisi aikuinen, joka kykenee harkitsemaan omia tekojaan ja pohtimaan, mikä on viisasta missäkin tilanteessa, Arola-Järvi kuvailee.
Impulsiivisuus kuuluu täysin normaaliin nuoruuteen, koska aivojen etuosa ei ole kehittynyt vielä riittävästi.
– Nuoret hakevat välitöntä tyydytystä ja se varmasti on osittain näiden rikosten taustalla. Ja mikä on sitten se ympäristö, jossa me pystyttäisiin tukemaan nuoria terveeseen, päihteettömään ja rikoksettomaan elämään kehittymistä, Arola-Järvi kysyy.
– Jos tämä paikka on vankila, meillä pitäisi olla riittävästi henkilökuntaa järjestämässä hänelle niitä olosuhteita, jotka tukisivat tätä tervettä kasvua. Mutta saattaahan olla, että jokin muukin paikka olisi hyvä.
Kuuluvatko lapset vankilaan?
– Lähtökohtaisesti eivät, Arola-Järvi toteaa.
4:12
Lapsivankien määrä on kasvanut rajusti viimeisen neljän vuoden aikana.
Aiempaa nuoremmat vangit haaste vankiloille
Perussuomalaiset tahtovat laskea rikosvastuuikärajaa nykyisestä 15 vuodesta alaspäin. Tämä tarkoittaisi todennäköisesti entistä suurempaa määrää lapsivankeja ja lisäksi aiempaa nuorempia lapsia vankilassa.
– Jotta me pystyttäisiin tällaiseen haasteeseen vastaamaan, jos lainsäädäntöä näin muutetaan, se vaatisi meiltä suurta pohdintaa, Arola-Järvi sanoo.
Hän toteaa, että Rikosseuraamuslaitoksen olisi mietittävä hyvin konkreettisia asioita, jotta se kykenisi selviytymään tehtävästään lisääntyvän lapsivankimäärän ja aiempaa nuorempien alaikäisten vankien kanssa.
– Missä ovat ne tilat, joissa heitä voidaan pitää. Minkälaista toimintaa sinne täytyy järjestää. Miten huolehditaan siitä, että he saavat oppivelvollisuutensa suoritettua, Arola-Järvi listaa.
– Minkälaisia ammattilaisia meidän täytyy hankkia, että me pystymme vastaamaan näiden nuorten erityistarpeisiin. Tällä joukolla erityistarpeita on paljon.
Syyskuun puolessa välissä Suomen vankiloissa istui 16 alaikäistä vankia.
Nuorilla on esimerkiksi erilaisia rikollisuuteen, mielenterveyteen, perheeseen ja lähisuhteisiin liittyviä tarpeita.
Arola-Järvi muistuttaa, että Rikosseuraamuslaitoksen toiminnat on pääsääntöisesti kehitetty aikuisille vangeille. Lähtökohtana vankiloissa on, että aikuiset rikoksentekijät ovat itse vastuussa itsestään.
– Mutta lapset ovat juridisessa mielessä lapsia, ja esimerkiksi lastensuojelun rooli olisi hyvin keskeinen, jos näitä hyvin nuoria tulisi vankilaan.
"Hyvin vakavia rikoksia tekeviä nuoria on vähän"
MTV Uutiset kertoi viikonloppuna, että Suomen vankiloissa on ollut lapsivankeja tänä vuonna ennätysmäärä. Lapsivankien vuosimäärä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa ja rajuinta kasvu on ollut neljänä viime vuotena.
Tänä vuonna vankiloissa on istunut jo 54 alaikäistä eli 15–17-vuotiasta nuorta. Heistä jopa joka neljäs on joutunut vankilaan uudestaan tämän vuoden aikana.
Alaikäisenä vie vankilaan tyypillisimmin ryöstö tai henkirikos.
Vankilan tarkoitus on valmentaa vankeja kohti rikoksetonta elämää.
– Kyllä tämä varmasti kertoo siitä, että meillä täytyisi olla keinot pysäyttää ne nuoret, joilla on rikoskierre meneillään ja jotka syyllistyvät hyvin vakaviin rikoksiin, Arola-Järvi toteaa.
– Hyvin vakavia rikoksia tekeviä nuoria on vähän, mutta heidän rikoskierteensä on sellainen, että vauhti kiihtyy.