Pääministeri Antti Rinne (sd.) ja EU-komission tuleva puheenjohtaja Ursula von der Leyen uudistaisivat EU:n sääntöjä. Von der Leyenin Helsingin-vierailulla he ottivat kantaa sen puolesta, että unioni voisi tulevaisuudessa päättää ulkopolitiikastaan määräenemmistöllä, nykyään vaaditun yksimielisyyden sijaan.
– On kysymyksiä, kuten ulkopolitiikka, jossa olisi parempi tulevaisuudessa tehdä päätökset määräenemmistöllä, Rinne sanoi lehdistötilaisuudessa eilen Kesärannassa.
– Olemme tässäkin asiassa samalla sivulla Suomen kanssa, von der Leyen komppasi.
Hän toivoi EU-puheenjohtajamaa Suomen tekevän yhteistyötä komission kanssa, jotta määräenemmistöpäätökset voitaisiin mahdollistaa. Saksan entinen puolustusministeri painottaa nopeuden tärkeyttä ulkopolitiikassa.
– Kun on painetta ja aikaa vain pari tuntia tehdä kannanotto, ei voi olla niin, että yksi maa pystyy estämään kaiken. Sen takia voi käydä niin, että EU ei näy tai kuulu kansainvälisessä keskustelussa, kun muu maailma odottaa vastausta, von der Leyen perusteli.
Yksimielisyys vaaditaan arkaluonteisissa asioissa – pienet maat voivat vastustaa
EU:n huippukokouksissa sekä ministerineuvostoissa vaaditaan yksimielisyyttä asioista, jotka on määritelty arkaluonteisiksi. Näitä ovat muun muassa yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, kansalaisuus, EU-jäsenyys, sosiaaliturva, verotus sekä unionin rahoitus.
Noin 80 prosenttia EU:n lainsäädännöstä hyväksytään kuitenkin määräenemmistöpäätöksillä. Siinä vaaditaan hyväksyntä 55 prosentilta jäsenmaista, joiden tulee edustaa vähintään 65 prosenttia koko unionin väestöstä.
Lue myös: Euroopan komission puheenjohtaja von der Leyen saattaa pyytää Britanniaa nimeämään komissaarin, jos maa saa lisäaikaa brexitille
Ursula von der Leyen nosti sääntömuutoksen esiin jo heinäkuussa, kun hän puhui EU-parlamentille ennen nimityksensä vahvistamista. Sen on kuitenkin arvioitu kaatuvan joidenkin pienten jäsenmaiden vastustukseen, sillä ne pelkäävät menettävänsä vaikutusmahdollisuuksiaan.
Ranska kaatoi jäsenyysneuvottelut
Veto-oikeutta eivät kuitenkaan käytä pelkästään pienet maat. Viimeisin esimerkki saatiin lokakuun puolivälin EU-huippukokouksessa, kun Pohjois-Makedonian jäsenyysneuvottelujen avaaminen kariutui pelkästään Ranskan vastustukseen. Albanian jäsenyysneuvotteluita vastusti useampi maa.
Muun muassa komission nykyinen puheenjohtaja Jean-Claude Juncker arvosteli Ranskan toimintaa kovin sanoin.
– Tämä vakava, historiallinen virhe, Juncker puhisi huippukokouksen jälkeen medialle.
Lue myös: Albanian ja Pohjois-Makedonian EU-haaveet kaatuivat aamuun asti venähtäneessä huippukokouksessa – pääministeri Rinne: "On joitakin maita, jotka eivät ole valmiita siihen"
Vaikka myös Rinne ja von der Leyen olivat pahoillaan huippukokouksen päätöksestä jäsenyysneuvottelujen avaamisesta, eivät he halua muuttaa yksimielisyysperiaatetta tässä asiassa.
– On hyvät syyt sille, että päätöksen tulee olla yksimielinen. Sillä on niin paljon seurauksia, jos uudet jäsenyysneuvottelut avataan, von der Leyen sanoi.
– Yleisesti on hyvä, että voimme tehdä päätöksemme yhdessä, Rinne sanoi.
Molemmat toivovat, että Albanian ja Pohjois-Makedonian jäsenyysneuvottelut voitaisiin lähitulevaisuudessa käynnistää.
– Olemme vaikuttaneet siitä miten paljon ja omistautuneesti nämä maat ovat tehneet töitä pyytämiemme asioiden täyttämiseksi. Toivon, että ajan myötä voimme avata jäsenyysneuvottelut, von der Leyen sanoi.
Video: Seitsemän uutiset 6. lokakuuta: Euroopan unionin laajentuminen jakaa jäsenmaita.
2:06
