Vaalipäivän läheisyys näkyi jo selvästi Ylen vaalitentissä, sillä puoluejohtajat ottivat kipakasti kantaa keskustelunaiheisiin ja puhuivat kärsimättömästi toistensa päälle.
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne joutui jälleen selittelemään Nato-lausuntoaan, jonka hän esitti viime viikolla MTV:n Asian ytimessä -ohjelmassa.
– SDP on täsmälleen sitoutunut siihen, että Suomella pitää olla mahdollisuus hakea itsenäisesti missä tilanteessa tahansa Nato-jäsenyyttä, jos siihen päädytään yhteisesti täällä Suomessa, Rinne korosti.
Rinteen mukaan kansainvälisessä keskustelussa on kuitenkin ollut viime aikoina "merkittävästi epävarmuutta", joka liittyy kansainvälisten instituutioiden kehittämiseen sekä Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kannanottoihin.
Rinne kuitenkin muistutti nostaneensa esille, että jos Suomi hakisi Naton jäsenyyttä, niin "varmaan se toteutuisi".
Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä huomautti Rinteelle, että vastaavissa lausunnoissa tulee olla tarkka etenkin, jos niitä lausuisi pääministerinä.
– Aikamoinen kohahdus olisi maailmalla tullut, jos toteat itse, että Suomi ei ehkä kelpaakaan. Silloin me pienennämme itse liikkumavaraa, Sipilä sanoi.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoi pitävänsä nykyistä Nato-optiota hyvänä. Rinteen kommenttia hän sen sijaan kritisoi.
– Vieläkään et ymmärrä siis sitä, että lausuntosi, jossa kyseenalaistit meidän kyvykkyytemme päästä Natoon, se aiheutti nyt jo maailmalla kohahduksen, ja se heikensi meidän uskottavuutta hakea Nato-jäsenyyttä, ja se oli virhe, Orpo sanoi Rinteelle.
Britannian lähtö on menetys Suomelle
Keskustelussa käsiteltiin myös Britannian saamaa puolen vuoden lisäaikaa brexit-neuvotteluille. Sipilän mukaan lisäaika on tarpeen, mutta hän itse arvioi, että Britannia pyrkii lähtemään EU:sta jo toukokuun aikana eli ennen Suomen EU-puheenjohtajuuskautta. Uuden suhteen neuvottelu jää hänen mukaansa kuitenkin Suomen puheenjohtajuuskaudelle.
Sipilä kertoo pitävänsä Britannian lähtöä Suomen kannalta valitettavana, koska Britannia on ollut tärkeä kumppani Suomelle monissa asioissa.
– Britit olivat meille äärimmäisen tärkeä tukikumppani puolustusyhteistyön kehittämisessä, mutta erityisesti kaupassa ja sisämarkkinoiden kehittämisessä. Suomen pitää ottaa paljon isompi rooli siellä sen takia, Sipilä sanoi.
Vaalikeskustelun alkupuolella nähtiin tuttu perussuomalaiset vastaan muut -asetelma, kun keskusteltiin mahdollisesta vaalien jälkeisestä hallituksesta. Useamman puolueen puheenjohtajan suulla arvioitiin, ettei yhteistyö ole mahdollista perussuomalaisten kanssa erilaisten arvojen vuoksi. Tiukat kannat ottivat ainakin vasemmistoliiton Li Andersson ja vihreiden Pekka Haavisto.
Kun pääministeri Sipilältä kysyttiin, päteekö keskustalla seuraavaan hallitukseen menon suhteen tulos tai ulos -linja vaalituloksesta riippuen, jouduttiin vastausta tivaamaan useaan otteeseen. Lopulta Sipilä linjasi, että hallitusohjelma on päätöksessä vaalitulosta ratkaisevampi.