RKP:n Henriksson: RKP ei vielä hyväksynyt hallituksen rajalakia – jakaa opposition mietteitä

Rkp:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson sanoo STT:lle, että RKP ei ole vielä hyväksynyt lausunnolle lähtenyttä uutta rajalakia.

Sen sijaan puolue antoi hyväksyntänsä sille, että laki lähtee lausuntokierrokselle. Kanta päätetään vasta lausuntojen jälkeen.

Aiemmin tiedotustilaisuudessa tänään pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi, että esitys lähti yksimielisenä lausuntokierrokselle.

Uudella lailla on tarkoitus torjua välineellistettyä maahantuloa Suomen itärajalla.

Keskusta ja SDP tukevat rajalain laatimista, mutta päättävät kannastaan myöhemmin

Hallituksen kaavailema uusi rajalaki näyttää jakavan mielipiteitä oppositiossa. Suurimmissa oppositiopuolueissa SDP:ssä ja keskustassa pidetään hyvänä sitä, että asiasta ollaan laatimassa lakiesitystä. Lopullinen kanta suunnitteilla olevaan lakiesityksen päätetään vasta lausuntokierroksen ja perustuslakivaliokunnan käsittelyn jälkeen.

– Pidämme tärkeänä sitä, että toimivaltaisilla viranomaisilla on aina laki, joka ohjaa heidän toimintaansa myös poikkeusolosuhteissa. Nyt kun olemme nähneet, että Venäjä painostaa Suomea välineellistämällä turvapaikanhakijoita ja lähettämällä heitä meidän itärajallemme, olemme poikkeuksellisessa tilanteessa, johon lainsäädäntöä tarvitaan, sanoo SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen.

– Mutta samaan aikaan näemme, että tämä lakiluonnos on hyvin poikkeuksellinen. Sen vuoksi emme voi antaa hallitukselle tässä vaiheessa lainsäädäntöprosessia avointa valtakirjaa emmekä voi sitoutua lain lopputulokseen, vaan haluamme nähdä nyt käynnistyneen lausuntokierroksen asiantuntijapalautteen.

Erityisesti SDP:ssä kiinnostavat ulkoministeriöstä ja oikeusministeriöstä annetut lausunnot sekä se, miten hallitus ottaa lausuntopalautteen huomioon. Jos lakiluonnos etenee esitysvaiheeseen, niin Tuppuraisen mukaan peruslakivaliokunnan käsittely on hyvin ratkaisevassa roolissa.

– Suomen on oltava kaikissa tilanteissa, myös poikkeusolosuhteissa oikeusvaltio, ja sen tarkastelun pitää kestää ja ihmisoikeuksia pitää pystyä noudattamaan myös poikkeusoloissa.

Tuppuraisen mukaan SDP haluaa myös tehdä selkeän eron itärajan poikkeukselliseen hybridivaikuttamistilanteeseen ja Suomen yleiseen turvapaikkapolitiikkaan. Hänen mukaansa mahdollisen poikkeuslain tulee olla niin tarkkarajainen, ettei kyseistä lainsäädäntöä voi soveltaa joissain muissa tilanteissa kuin mihin se on tarkoitettu.

– Kun tarkastelemme tätä kokonaisuutta, niin kyllä SDP sen näkee, että kysymys on meidän kansallisesta turvallisuudesta, ja senkin vuoksi pidämme tärkeänä, että hallitus on tämän lakiluonnoksen laatinut, Tuppurainen painottaa.

"Ei helppo hanke"

– Keskusta pitää hyvänä, että nyt on olemassa lakiesitys. Vaarallisempaa olisi jättää tämä valmistelematta, sanoo puolestaan keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko.

Hän toivoo, että lakiesitys itsessään toimisi viestinä itärajan taa siitä, ettei Suomen ulkorajaa kannata käyttää valtiollisen vaikuttamisen välineenä. Saarikko kertoo olevansa tyytyväinen myös siihen, kuinka pääministeri Petteri Orpo (kok.) on informoinut asiasta.

–  än (Orpo) on ollut koko ajan tietoinen, että valmistelulla on sinänsä keskustan tuki. Haluamme kuitenkin tietenkin nähdä lausuntokierroksen. Pidän sitä hyvin merkittävänä. Lain loppuunsaattaminen ei tule olemaan perustuslaillisesti ja kansainvälisten sopimusten ja oikeusvaltion näkökulmasta helppo hanke.

Saarikko uskoo, että lain kannalta merkityksellisin käsittely tapahtuu perustuslakivaliokunnassa. Lopullisen kantansa keskusta muodostaa lausuntokierroksen ja perustuslakivaliokunnan käsittelyn kautta.

– Mikäli löytyy kestävä tapa oikeusvaltion näkökulmasta tämän läpiviemiseen, niin tietenkin pidämme tätä lakia tarpeellisena.

– On ollut hyvä, että viime vaalikaudella säädetty rajalaki oli olemassa, kun turvapaikanhakijoiden välineellistäminen alkoi viime vuoden lopulla. Mutta se auttaa vain virallisissa rajanylityspisteissä. Valitettavasti näyttää siltä, että tälle laille voi tulla aito tarve, ja siksi olemme tukeneet sen valmistelua, Saarikko sanoo.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen toteaa puolestaan viestipalvelu X:ssä, ettei voida hyväksyä, että Suomea painostetaan hybridivaikuttamisella.

– Keskusta todennäköisesti tukee lakia. Perehdymme huolellisesti pykäliin ja perusteluihin, Kurvinen kirjoittaa.

Keskustan kansanedustaja, entinen puolustusministeri Antti Kaikkonen puolestaan kirjoittaa viestipalvelu X:ssä, että itärajan turvallisuus on tärkeä kysymys. Kaikkosen mukaan tuore lakiesitys vaikuttaa perustellulta ja oikeansuuntaiselta.

–  Hallituksen on syytä kiirehtiä myös itärajan aitahanketta. Esteaidalla pystytään hyvin torjumaan luvattomia siviilien rajanylityksiä maastossa. Kuokkaa maahan ja äkkiä, Kaikkonen lisää.

Vihreiden Virta kriittinen

Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta toteaa, että laki on oikeudellisesti poikkeuksellinen. Hän kertoo suhtautuvansa tämän hetkisillä tiedoilla lakiehdotukseen kriittisesti. Seuraavaksi hän aikoo tutustua sen sisältöön tarkemmin ja odottaa myös asiantuntijoiden ja viranomaisten lausuntoja siitä.

Virta kuitenkin arvioi, että tilanne on hyvin haastava.

– Tapa, jolla Venäjä välineellistää ihmisiä osana sodankäyntiään, on raukkamaista ja tuomittavaa. Venäjälle on kyettävä osoittamaan, ettei Suomi hyväksy sitä, Virta sanoo tiedotteessa.

– Tapa, jolla se tehdään, pitää olla sellainen, ettemme samaan aikaan anna Venäjälle mitä se haluaa: ihmisoikeudet tai kansainväliset sopimukset hylkäämällä tai oikeusvaltiota murentamalla tekisimme juuri sitä, mitä (Vladimir) Putin toivookin, Virta jatkaa.

 

 

Lue myös:

    Uusimmat