Roberta Metsola voitti Euroopan parlamentin puheenjohtajuuden

Euroopan parlamentti äänesti tiistaina Strasbourgissa Roberta Metsolan jatkokaudelle Euroopan parlamentin puhemieheksi. Parlamentti on kokoontunut tiistaina ensimmäisen kerran EU-vaalien jälkeen.

Tulos tarkoittaa, että Metsola muun muassa johtaa parlamenttikäsittelyä seuraavan 2,5 vuoden ajan.

Maltalainen Metsola tulee kokoomuksen kattopuolueesta EPP:stä, ja häntä on arvostettu parlamentin puhemiehenä yli puoluerajojen. Suomalaisittain helposti lausuttavaa sukunimeä selittää suomalainen puoliso.

Metsola edusti äänestyksessä monin tavoin jatkuvuutta, mikä kuului hänen lyhyessä puheenvuorossaan ennen äänestystä. Hän muun muassa painotti, että EU:n on pysyttävä Ukrainan rinnalla.

Tämän lisäksi hän mainitsi useita teemoja, jotka sopivat hyvin parlamentin eri ryhmille. Näitä olivat muun muassa ilmastotyö, oikeusvaltio, turvallisuus, tasa-arvo, markkinat ja kilpailukyky.

Euroopan parlamentti äänesti Metsolan jatkokaudelle selvin luvuin. Hän sai 562 ääntä kaikkiaan 720 hengen parlamentissa.

Sotakritiikkiä vasemmistosta

Toisena ehdokkaana äänestyksessä oli Espanjan entinen tasa-arvoministeri Irene Montero parlamentin vasemmistoryhmästä.

Montero sanoi omassa puheenvuorossaan muun muassa, että Euroopassa syötetään nyt sotapakkoa. 

Hänen mukaansa Euroopan militarisointi esimerkiksi nostaa hintoja ja vaikeuttaa ympäristötyötä sekä työtä naisten oikeuksien puolesta.

Monteron mukaan Eurooppaa ollaan viemässä sotaan, jossa Eurooppa ja Ukraina häviävät ja putinismi voittaa. 

Hän kritisoi puheessaan voimakkaasti myös nykyistä politiikkaa liittyen Gazan tilanteeseen ja Israelin sotatoimiin ja katsoi, että unionilla on kaksoisstandardit Ukraina-politiikan ja Lähi-idän politiikan välillä.

EU:n yhteinen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikka kuuluvat jäsenmaiden päätäntävaltaan. Parlamentilla ei siis ole konkreettista valtaa esimerkiksi EU:n yhteisessä puolustusmateriaalituessa Ukrainalle.

Parlamentin kantoja voi kuitenkin lukea yhtenä ilmapuntarina sille, kuinka Euroopassa esimerkiksi Ukraina-tuesta ajatellaan.

Kyllönen äänesti Metsolaa

Suomesta parlamentin vasemmistoryhmään kuuluvat Li Andersson, Jussi Saramo ja Merja Kyllönen. Vasemmistoliitosta myös tuli EU-vaaleissa Suomen toiseksi suurin puolue Euroopan parlamentissa.

Kyllönen sanoo STT:lle, että Monteron Ukraina-kannat eivät kolahtaneet häneen ainakaan positiivisella tavalla. 

Hänen mukaansa Suomen vasemmisto olisi voinut hyvin edetä Metsolan ehdokkuudella, ja hän kertoo itse äänestäneensä puhemieheksi Metsolaa.

Kyllönen sanoo, että Etelä-Euroopan maissa on täysin toisenlainen turvallisuuskuva kuin Pohjoismaissa ja Baltiassa, mikä korostuu vasemmistoryhmässä.

Hänen mukaansa oli hyvin varomatonta puhua niin, että ajetaan rauhaa aseiden poistamisen kautta.

– Mehän tiedämme kyllä, kenen ehdoilla sitä rauhaa sitten puhtaasti rakennetaan. Kyllä meillä varmasti vääntöä tulee omassa ryhmässä olemaan, hän sanoo.

Sekä Saramon että Kyllösen mukaan ryhmässä ei ole epäselvyyttä siitä, etteikö Venäjän hyökkäyssotaa tuomittaisi. 

Erot ryhmän eri delegaatioiden sisältä löytyvät Ukrainan aseellisesta tukemisesta, he sanovat.

Palestiinaa ja Gazaa koskevia puheen osioita Saramo piti hyvänä. Ukraina-osio kuulosti hänestä toiveajattelulta, koska rauha on hänen mukaansa vain Venäjän presidentin Vladimir Putinin käsissä.

– Se osuus tämmöisestä pasifistisesta ajattelusta ei kyllä suomalaisten delegaatioon eikä oikein muihinkaan pohjoismaisiin ryhmiin oikein kolahda, hän sanoo STT:lle.

Saramo ei halunnut avata, ketä itse äänesti suljetussa lippuäänestyksessä.

Lue myös: EU-komission seuraava puheenjohtaja voi hyvinkin olla vanha tuttu