Eettinen kauppa kehottaa pohtimaan erityisesti joulun alla, mikä on tavaratuotannon todellinen hinta. Kampanjoinnin kohteena on erityisesti elektroniikka ja sen lyhentynyt käyttöikä.
Kierrätyselektroniikasta, metallista ja leluista rakennettu romukuusi seisoo tukevasti Joensuun torin kupeessa. Elämää nähnyt piirilevy pyörii tuulessa teräskuusen oksalla. Mummon käsilaukusta tuttu 90-luvun nokialainen on hirtetty paperinarulla toiseen oksaan.
Eettisen kaupan yhdistyksen romukuuset muistuttavat turhan elektroniikan kertymisestä nurkkiin Joensuun lisäksi Tampereella ja Helsingissä. Joensuun romukuusen teki Ammattiopistossa käsityömuotoiluartesaaniksi opiskeleva Riina Keyriläinen.
– Voisihan se olla sellainen teema, että joka vuosi tulisi erilaisia. Tai sitten vaikka katsojat voisivat osallistua tuomalla omia tavaroita tähän kuuseen, Riina pohtii.
Riina Keyriläinen esittelee valmistamaansa romukuusta Joensuussa.
Eettisiä valmistajia vähän
Romukuusten tarkoituksena on saada ihmiset joulun alla hetkeksi pysähtymään ja miettimään mikä on joulussa tärkeätä ja mikä ei.
– Halutaan vaan sitä uutta, se on aika ikävä tällainen kierre, mihin on lähdetty. Ei hirveästi mietitä, että onko se aidosti tarpeellista, murehtii Eettisen kaupan puolesta -aktiivi Eeva Varis.
– Kuinkahan moni saa tänä jouluna uuden tabletin ja vanha lähtee kiertoon, Riina miettii teoksensa vierellä.
Varis huomauttaa, että jos haluaa ostaa eettisesti valmistettua elektroniikkaa, niin vaihtoehtoja ei juuri ole.
– Yksi hollantilainen valmistaja yrittää edes tehdä valmistusketjua läpinäkyväksi.
Metallit hyötykäyttöön
Elektroniikan lyhyt käyttöikä harmittaa eettistä kauppaa. Moni läppäri, näyttö ja ruutu tuleekin tiensä päähän lähiviikkoina. Keräyspisteisiin päätyy hyväkuntoista tavaraa, kun joulupukki tuo uutta tilalle.
Suomessa sähkö- ja elektroniikkaromun talteenotto on kuitenkin tehostunut nopeasti, samoin kierrätys.
– Elektroniikkaromusta hyötykäyttöprosentti valtaosin materiaalihyötynä lähentelee jo 100 prosenttia, arvioi aluepäällikkö Pentti Gröhn Kuusakoski Oy:stä.
Kuusakosken toimipisteissä on havaittu, että kierrätykseen elektroniikkaromua tuovien asiakkaiden määrät ovat nousseet selvästi viime vuosina.
– Nimenomaan yksittäisten kotitalouksien määrä on lisääntynyt, Gröhn arvioi.
Romua häviää kehitysmaihin
Käytettyä elektroniikkaa saa viedä laillisesti ulkomaille. Mutta elektroniikkaromusta puolet päätyy eettisen kaupan arvion mukaan kehitysmaihin, jossa esimerkiksi laitteiden purkaminen aiheuttaa vakavia terveysongelmia.
Eettisen kaupan mielestä uusi elektroniikka kuluttaa ympäristöä. Lisäksi laitteiden tuotantoon liittyy vakavia työ- ja ihmisoikeusrikkomuksia, lapsityövoimaa sekä ympäristötuhoja kehitysmaissa, joissa tuotteet yleensä tehdään ja romu käsitellään.
Vuonna 2012 maailmassa myytiin 1,7 miljardia kännykkää ja 350 miljoonaa tietokonetta. Tähän mennessä luvut ovat vielä selvästi kasvaneet.
Vaikka Suomessa ulkomitoiltaan alle 25 senttimetrin pienelektroniikan voi nykyään palauttaa myös useimpiin laitteita myyviin liikkeisiin, häviää noin puolet elektroniikasta teille tietämättömille, osa todennäköisesti kehitysmaihin, yhdistys arvioi.
Mutta onko uuden ostamiselle oikeasti vaihtoehtoa?
– Itse suosittelisin esimerkiksi käytettyjen vaihtoehtojen harkitsemista ja sitä, että pyrkii käyttämään sen tuotteen loppuun asti, Eeva Varis ehdottaa.
Reilua kauppaa eettisesti
Romukuusi muistuttaa joulun alla myös reilun kaupan pelisäännöistä.
Niiden tuotanto on valvottua, raaka-aine eettisesti tuotettua, ei käytetä lapsityövoimaa ja viljelijä on saanut kunnollisen korvauksen työstään, myös ympäristökriteerit ovat tiukat, luettelee Reilun kaupan kaupunki -hankkeen koordinaattori Päivi Keronen.
Varsinkin lapsiperheet kysyvät Kerosen mukaan tuotteen alkuperää yhä useammin. Esimerkiksi elintarvikkeista tiedetään, että suklaa ja kaakao ovat usein epäeettisesti tuotettuja.