Suomen inflaatioluku alkoi seitsemällä viimeksi helmikuussa 1990, joten tahti on kovin sitten 30 vuoden. Hintoja kiihdyttivät erityisesti sähkö- ja polttoaineiden kallistuminen.
Ruoan hinnan nousu on näkynyt suomalaisten ruokaostoksissa jo monen tuotteen kohdalla.
– Näin vauhdikasta inflaatiota Suomessa ei ole nähty kolmeenkymmeneen vuoteen, toteaa Jukka Appelqvist, Keskuskauppakamarin pääekonomisti.
Lue myös: Sodan vaikutukset alkavat vasta näkyä ruokamarkkinoilla
Ukrainan sota vaikuttaa, mutta myös muita syitä taustalla
Hinnat nousevat Appelqvistin mukaan laaja-alaisesti. Bensan hinnan nousu alkoi Appelqvistin mukaan jo viime vuonna, eikä liity pelkästään Ukrainan sotaan, vaan esimerkiksi koronasta elpyminen nosti öljyn maailman markkinahintaa.
Appelqvistin mukaan kuluttajahintojen nousuun vaikuttaa Ukrainan sodan myötä tapahtunut jalostuskapasiteetin heikentyminen.
– Lisäksi taustalla on myös euron halventuminen suhteessa dollariin.
Appelqvist ei kuitenkaan liiaksi halua ylidramatisoida tilannetta vaan muistuttaa, että palkansaajien tulokehitys on näyttänyt hyvältä jo muutaman vuoden ajan. Lisäksi Appelqvist muistuttaa, että sosiaaliedut ja eläkkeet on indeksoitu, toisin kuin palkka, inflaation varalta.
2:14
Lue myös: Maitotilallinen: Kaupan maitolitrasta ei jää käteen senttiäkään – tiloja kaatuu huolestuttavaa vauhtia
Kotitaloudet ovat erilaisia, mutta ruoan hinnan nousu vaikuttaa kaikkiin
Kuluttajaindeksin seuraaminen on Appelqvistin mukaan toimiva tapa seurata hintojen muuttumista. Hän muistuttaa kuitenkin, että se on keskimääräisen hinnan mitta, ja omat kulutustottumukset vaikuttavat. Bensan kohdalla esimerkiksi oma autoilu ja asuinpaikka ovat vaikuttavia tekijöitä.
Ruoan hinnan nousu on se, mikä tulee näkymään kaikista dramaattisimmin.
Appelqvistin mukaan henkisesti tulee varautua 2-3 prosentin korkojen tason nousuun loppuvuodesta.