Ruokavirasto: Kaikki eläimet lopetettava lintuinfluenssatartunnan saaneilta turkistarhoilta

Lintuinfluenssatartunta on Ruokaviraston tiedotteen mukaan todettu toistaiseksi 26 pohjalaisella turkistarhalla. Näistä 11 tarhalta on tähän mennessä määrätty kaikki eläimet lopetettavaksi ja viideltä tarhalta osa eläimistä. Lisäksi 10 tarhalle ei ole vielä tehty lopetuspäätöksiä. Nyt kaikki näiden tarhojen jäljellä olevat eläimet määrätään lopetettavaksi.

Uudet Ruokaviraston lopetuspäätökset koskevat noin 115 000 eläintä, joista kettuja on 109 000 ja supikoiria 6 000. Tämän lisäksi Ruokavirasto on aiemmin määrännyt lopetettavaksi noin 135 000 eläintä, joista minkkejä on 50 000, kettuja 79 000 ja supikoiria 6 000. 

Tutkimuksissa viitteitä leviämisestä turkiseläimistä toisiin

Turkistarhoilta eristetyille lintuinfluenssaviruksille on Ruokaviraston tiedotteen mukaan tehty sekvensointitutkimuksia, joissa selvitetään viruksen perimää ja siinä tapahtuvia muutoksia. Sekvenssianalyysi tukee viitteitä siitä, että virukset ovat levinneet tarhoilla myös turkiseläimistä toisiin, eivät ainoastaan linnuista turkiseläimiin. 

Pisaratartunnan lisäksi tartunta eläimestä eläimeen voi tapahtua kosketustartuntana eläimen eritteiden, rehun tai saastuneiden kuivikkeiden ja hoitovälineiden välityksellä. Tartuntareittiä ei Ruokaviraston mukaan välttämättä pystytä jälkikäteen aukottomasti selvittämään.

Mitä pidempään virukset pääsevät kiertämään nisäkkäissä, sitä suurempi riski on muunnoksille, jotka voivat aiheuttaa tartuntoja myös ihmisille. 

Toistaiseksi huolestuttavia muunnoksia, jotka helpottavat viruksen siirtymistä nisäkkääseen, on todettu kuuden turkistarhan eläimistä eristettyjen virusten perimässä. Muunnoksia on löydetty niin minkeistä, ketuista kuin supikoirista. Tutkimukset turkistarhojen viruskannoista jatkuvat yhteistyössä EU:n lintuinfluenssan vertailulaboratorion kanssa.

Oireettomailla eläimillä voi olla piileviä tartuntoja

Lintuinfluenssatartunnan saaneilla turkistarhoilla tartunnasta vapautumisen osoittaminen riittävällä varmuudella vaatisi niin suuren näytemäärän ottamisen tarhalta, ettei sitä ole käytännössä mahdollista toteuttaa. Oireettomien eläinten piilevät tartunnat aiheuttaisivat työsuojelullisen riskin työntekijöille nahkomisen yhteydessä, ja tartuntariski ihmisiin jatkuisi myös nahkontakauden jälkeen.

Kettuja ja supikoiria koskevat lopetuspäätökset tehtiin aiemmin tapauskohtaisen arvioinnin perusteella. Arvioon vaikutti, se kuinka laajasti ja kuinka vahvoin oirein tartuntaa on tarhalla todettu.

Lue lisää: Kuudella turkistarhalla huolestuttavia lintuinfluenssan mutaatioita – THL: Tarhojen bioturvatoimet eivät ole olleet riittäviä, nämä kuvat kertovat oleellisen