Ruotsalaisasiantuntijat pitävät Ruotsin ja Irakin välistä kriisiä vakavana. Rauhan- ja konfliktintutkimuksen professori peräänkuuluttaa vuoropuhelua uskonnon- ja sananvapaudesta.
Ruotsissa on pohdittava uusiksi, miten käsitellä lupia julkisiin kokoontumisiin, joissa poltetaan uskonnollisia kirjoituksia, katsoo rauhan- ja konfliktintutkimuksen professori Peter Wallensteen Uppsalan yliopistosta.
– Poliisiviranomaisella täytyy olla jokin mahdollisuus estää tämä, jos se aiheuttaa ruotsalaisille turvattomuutta maailmassa yleisesti ottaen, ei vain siellä, missä polttaminen tapahtuu, hän sanoo uutistoimisto TT:lle.
Mielenosoittajat tunkeutuivat Irakin Bagdadissa keskiviikon ja torstain välisenä yönä Ruotsin suurlähetystön tiloihin ja sytyttivät lähetystöalueella tulipalon. Mielenosoittajat olivat suuttuneet Ruotsissa suunnitellusta Koraanin polttamisesta.
Wallensteen pitää tuoreinta kriisiä Ruotsin ja Irakin välillä erittäin vakavana.
– Meidän on löydettävä hedelmällisempi tapa puhua toisillemme kuin polttaa kirjoja tai suurlähetystöjä, hän sanoo.
Professori peräänkuuluttaa keskustelua uskonnon- ja sananvapaudesta myös laajemmalla tasolla, kuten YK:n tai EU:n puitteissa.
– Ruotsin on luotava muslimimaailmassa luottamusta siihen, että kunnioitamme toistemme uskontoa ja pyhiä kirjoja. Meidän on myös osoitettava, että emme pidä uskonnollisten kirjoitusten polttamisesta, mutta meidän on sovitettava se yhteen sananvapautemme kanssa.
Irak määräsi torstaina Ruotsin suurlähettilään poistumaan maasta sekä kutsui oman Tukholman-edustustonsa asiainhoitajan kotiin. Entinen Ruotsin ulkoministeri ja diplomaatti Jan Eliasson pitää toimenpidettä hyvin vakavana.
– Kun ei ole suurlähetystöä eikä suurlähettilästä paikalla, se on erittäin vakavaa. Hallitustason vuoropuhelu kahden maan välillä on poissuljettu, Eliasson kommentoi Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:lle.
Lue myös: Ruotsin koraanikohu paisuu: Egyptiläinen yliopisto kehottaa ruotsalaisten tuotteiden boikotointiin
"Voi olla, että Irak ei ole tehnyt kaikkia toimenpiteitä"
Wienin sopimuksen mukaan Irakin viranomaisilla on velvollisuus suojella suurlähetystöä. Tätä painotti myös Ruotsin ulkoministeriö lausunnossaan torstaina.
– Voi olla, että Irak ei ole tehnyt kaikkia toimenpiteitä, joita se olisi voinut tehdä, sanoi kansainvälisen oikeuden professori Mark Klamberg Tukholman yliopistosta uutistoimisto TT:lle torstaina.
Mielenosoittajia tunkeutui lähetystön alueelle myös kesäkuussa.
– Kun lähetystöön on kohdistunut tällaisia uhkia, on Irakin viranomaisilla vahvempi vastuu suojata sitä, Klamberg sanoi.
Jos jokin maa uskoo, ettei toinen maa ole täyttänyt velvollisuuttaan suojella suurlähetystöä, sen on mahdollista viedä asia kansainväliseen tuomioistuimeen (ICJ). Klamberg ei kuitenkaan usko Ruotsin turvautuvan oikeustoimiin tässä tapauksessa.
Yhteydenpito muslimiyhteisöihin rauhoitti suuttumusta pilapiirroksista
Göteborgin yliopistossa tehdyn tutkimuksen perusteella vuoropuhelu on aiemmin ollut toimiva keino rauhoittaa tämänhetkisen kaltaisia tilanteita.
Tutkija Göran Larsson on vertaillut Tanskan ja Ruotsin toimintaa kahdessa tapauksessa, joissa Muhammedia kuvanneet pilapiirrokset aiheuttivat konfliktia muslimimaailman kanssa.
Tanskalainen Jyllands-Posten julkaisi vuonna 2005 pilakuvan, jossa profeetta Muhammadilla oli muun muassa pommi turbaanissaan. Ruotsalainen Lars Vilks puolestaan oli kuvannut piirroksissaan Muhammedin koiran hahmossa.
Tutkimuksen perusteella Ruotsi onnistui rauhoittamaan tilanteen Tanskaa paremmin, sillä Ruotsi oli edistänyt suhteitaan muslimijärjestöihin 1970-luvulta lähtien.
Vilksin piirrosten jälkimainingeissa silloinen pääministeri Fredrik Reinfeldt oli yhteydessä ruotsalaisiin muslimijärjestöihin, jotka pystyivät hillitsemään muslimien kiihtymystä Ruotsissa ja ulkomailla, sanoo uskonnontutkimuksen professori Simon Sorgenfrei Södertörnin korkeakoulusta TT:lle.
Hän uskoo kuitenkin, että tämänhetkinen tilanne on ennemmin ulkoministeriön ratkaistava.