Vihdin kaupunginjohtaja näkee ruuhkamaksut ylimääräisenä lisäverona niille, jotka asuvat kehyskunnissa ja käyvät töissä kaupungissa ja sanoo, että joukkoliikennettä pitäisi kehittää ennen maksujen käyttöönottoa. Helsingin varapormestari Anni Sinnemäki ei sulkisi ruuhkamaksuja pois keinona hillitä yksityisautoilun päästöjä. Ruuhkamaksoista saaduilla tuloilla voisi Sinnemäen mukaan kehittää joukkoliikennettä.
Yli puolet suomalaisista pitää ruuhkamaksuja melko tai erittäin huonona keinona yksityisautoilun hillitsemiseen MTV Uutisten verkkokyselyn mukaan. Samaa mieltä ovat myös Vihdin kunnanjohtaja Erkki Eerola ja Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen.
– Ruuhkamaksut ovat ylimääräinen lisävero kehyskuntalaisille, jotka käyvät töissä pääkaupunkiseudulla, Eerola kiteyttää Huomenta Suomi -lähetyksessä.
– Autoilijat maksavat Suomessa paljon veroja muutenkin, Nieminen lisää.
Eerola painottaa, että ruuhkamaksuja suunniteltaessa olisi selvitettävä, mitä on niiden todellinen tarkoitus: halutaanko ehkäistä ruuhkia vai kerätä rahaa valtiolle.
Nieminen on huolissaan siitä, kuinka kalliiksi ruuhkamaksujärjestelmän luominen tuli Tukholmassa.
– Se myytiin tukholmalaisille niin, että järjestelmä alkaa tuottaa nopeasti ylijäämää. Siihen meni kuitenkin viisi vuotta.
"Pääkaupunkiseutu kasvaa ja on riski, ettei liikenne toimi"
28 prosenttia suomalaisista kannatti MTV Uutisten kyselyssä ruuhkamaksuja. Myös Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäki puolustaa ajatusta: kun pyritään päästöjen puolittamiseen vuoteen 2030 mennessä, mitään keinoa ei voi sulkea ulos.
– Ruuhkamaksuja ei pidä sulkea pois, vaan pitää miettiä, millainen systeemi on sellainen, joka olisi suomalaisille paras. Sen pitää reagoida sekä ruuhkiin että päästöjen vähenemiseen, Sinnemäki toteaa Huomenta Suomi -lähetyksessä.
Sinnemäki myöntää, että kansainvälisellä mittapuulla Suomessa ei ole pahoja ruuhkia. Niistä on kuitenkin tullut jo palautetta autoilijoilta.
– Pääkaupunkiseutu kasvaa ja on riskejä, että liikenne ei toimi, kun mietimme ruuhkamaksuja, pitää ajatella myös tulevaisuuden järjestelmää, Sinnemäki sanoo.
– Tukholmassa, jossa ruuhkamaksut otettiin käyttöön, on yksi ryhmä, jotka ovat olleet erityisen tyytyväisiä. Ne, jotka autoilevat ammatikseen.
Mihin tulot käytettäisiin?
Keskustelu ruuhkamaksuista liittyy erityisesti pääkaupunkiseudulla tiiviisti keskusteluun joukkoliikenteen kehittämisestä.
Vihdin kunnanjohtaja Eerola huomauttaa, että Helsingin ja kehyskuntien yhteinen joukkoliikenne ei toimi vielä niin hyvin, että se toimisi aitona vaihtoehtona yksityisautoilulle.
Lue myös: MTV Uutisten verkkokysely paljastaa: Enemmistö suomalaisista vierastaa ruuhkamaksuja – ja vielä harvempi olisi valmis maksamaan niitä itse
Sinnemäki huomauttaa, että ruuhkamaksuista saatavat varat voitaisiin käyttää julkisen liikenteen kehittymiseen.
– On tärkeää, että tulot, jotka saadaan maksuista, ohjataan joukkoliikenteen kehittämiseen, Sinnemäki toteaa.
Eerola suhtautuu ehdotukseen varauksella.
– Nytkin on paljon polttoaineveroa ja autoveroa, mutta menevätkö ne rahat joukkoliikenteen kehittämiseen?
MTV Uutisten tutkimus ruuhkamaksuista tehtiin 15.– 23.7. ja siihen vastasi 2 264 täysi-ikäistä suomalaista. Virhemarginaali on suurimmillaan 3 prosenttia suuntaansa. Tutkimuksen teki MTV Uutisten toimeksiannosta Corefiner Oy.