Autoala on käynnistänyt mediakampanjan, jolla se vastustaa autoilun hankaloittamista kaupunkien keskustoissa.
Autoala on pienen koronatauon jälkeen palannut liikennepoliittiseen keskusteluun.
Tiistain Helsingin Sanomissa julkaistussa ilmoituksessa ala nostaa kärkeen kaupunkikeskustojen elinvoiman ja autoilun välisen dynamiikan.
– Mikäli kaupunkien keskustat halutaan pitää elinvoimaisina, ja kivijalkakaupoissa halutaan yrittää, tulee kaupungit olla saavutettavissa myös autolla, Vapaus valita auto -kampanjaan lukeutuvassa kannanotossa todetaan.
Lue myös: Suomen autokanta vanhenee nyt poikkeuksellisen nopeasti – jyrkälle alamäelle ei näy loppua
Autoalan keskusliiton toimitusjohtaja Pekka Rissa ottaa esimerkiksi Helsingin harjoittaman liikennepolitiikan, joka pyrkii eri keinoin säätelemään keskustaan suuntautuvia liikennevirtoja.
– Kaupunkien on elettävä 24/7-rytmissä ja etenkin suurkaupunkien keskustoihin on päästävä helposti myös henkilöautolla. Kun puhutaan sisäänajoväylien bulevardisoinnista, kun kadunvarsipysäköintiä vähennetään ja muutetaan Esplanadia kävelykaduksi se johtaa väkisinkin siihen, että kumipyöräliikenne ajetaan pois kaupungista, Rissa tiivistää.
Asiointi ja työmatkat eri asia
Rissa haluaa erottaa keskustaan suuntautuvan asiointiliikenteen ja työmatkaliikenteen toisistaan.
– Työmatkaliikenteen osalta voi kysyä, täytyykö keskustaan välttämättä aina tulla omalla autolla. Toisaalta kaupoille tultaessa on aika hanakala jättää oma auto keskustan ulkopuolelle liityntäpysäköintiin ja palata sinne takaisin isojen tavaramäärien kanssa, hän pohtii.
Rissan mielestä seuraukset ovat ilmeiset.
– Ihmiset siirtyvät muualle asioimaan eivätkä enää tule keskustan kauppoihin. Katuvarsien kivijalat ja tavaratalot kärsivät siitä merkittävästi.
Rissa sanoo erilaisten kulkumuotojen täydentävän toisiaan. Kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen ohella tämä tarkoittaa myös henkilöautojen sovittamista keskustan liikennekokonaisuuteen.
Lue myös: Autoilija jumittaa Helsingin ruuhkissa yli sata tuntia vuodessa
– Sehän on ihan tunnustettu juttu. Mielestäni keskustaan tulon ainoat vaihtoehdot eivät voi olla polkupyörä, kävely tai joukkoliikenne, miksi ei vastakkainasettelun sijasta ajatella tyyliin sekä että.
Hän toivoo kehityksen huomioivan kaikkien kulkumuotojen käyttökelpoisuuteen perustuvat ratkaisut.
– Liikkuminen kaikilla kulkumuodoilla on järkevää ja kannattavaa. Ydinkysymys on, miten se halutaan toteuttaa – miten nämä ratkaisut halutaan keskenään sovittaa, hän sanoo.
Rissa muistuttaa, että pian keskustaan suuntautuvissa liikennevirroissa tapaa myös entistä enemmän paikallispäästöistä vapaita, moottorimeluttomia sähköautoja.
– Mitä sitten kun täyssähköautot tulevat kaupunkien katukuvaan. Ne ovat hiljaisia ja päästöttömiä, jolloin nämä argumentit putoavat pois. Nämä asiat pitäisi ratkaista ja varmistaa samalla ettei kaupunkia näivetetä, hän sanoo.
”Kaksi järjestelmää ei järkevää”
Erääksi liikennevirtojen ohjailun keinoksi on väläytetty Helsingin seudun ruuhkamaksuja. Autotuojat ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio pitää ratkaisua vanhanaikaisena.
Hän myös muistuttaa, että parhaillaan selvitetään valtakunnanlaajuisen kilometripohjaisen veromallin toimivuutta.
– Ensiksi pitäisi katsoa mihin kilometriveroa koskeva asia johtaa. Kahta päällekkäistä kunnan ja valtion verottamaa järjestelmää ei ole järkevää toteuttaa, hän sanoo.
Kallio muistuttaa, että kilometriveron pohjaksi on kaavailtu auton päästömäärää. Pohjahinnoittelun päälle lisätään satelliittipohjaisesta tietokannasta saatu ajoneuvon käytön aika ja paikka.
– Tällaisia muuttujia ruuhkamaksut eivät kykene huomioimaan. On myös muistettava, että kilometriverolla olisi tarkoitus korvata nykyisiä autoilun veromalleja, kun taas ruuhkamaksut tulisivat kaiken muun päälle, Kallio sanoo.
– Ja kuntien nykyinen taloudellinen tilanne huomioiden on aika selvää, että kun niiden käsi on kerran autoilijan taskuun saatu, ei sitä sieltä hevillä pois oteta.