Suomen käräjäoikeuksissa käsiteltiin viime vuonna yhteensä 1 429 perintöihin liittyvää riita-asiaa, ilmenee S-Pankin yksityispankki FIMin selvityksestä. Edellisvuonna tapauksia oli ollut 1 501.
Selvityksessä käytiin läpi vuosina 2013–19 käräjäoikeuksiin vireille tulleet perintöriidat. Jaksolla niitä oli vuosittain keskimäärin 1 600.
Lakiasiainpäällikkö Veera Kosonen sanoo, ettei yhtä selkeää syytä tapausten vähenemiselle ole nähtävissä. Kuolleiden ja sitä myöten perunkirjoitusten määrä vaihtelee vuosittain. Satunnaisvaihtelu voi myös aiheuttaa sen, että jollekin vuodelle osuu vähemmän vaikeasti selvitettäviä tapauksia. Toisaalta myös tietoisuus tavoista välttää perintöriitoja on voinut kasvaa.
– Näistä asioista puhutaan onneksi hirveän paljon enemmän. Tietoisuus ja valveutuneisuus asiassa lisääntyvät, Kosonen sanoi STT:lle.
Käräjäoikeuksien käsittelyyn näyttää Kososen mukaan päätyvän sekä pienempiä että isompia perintöjä koskevia riitoja.
– Välillä se on ihan periaatteellinen kysymys. Silloin ikävä tosiasia on se, että perintö voi lähes kokonaisuudessaan sulaa riitelyn kustannuksiin.
Lue myös: Massiivisen perintöriidan päätös: Testamentti oli väärennös ja savolaismies jäi ilman puolen miljoonan euron perintöä
Parempi selvittää asioita etukäteen
Prosessit saattavat kestää vuosia ja olla henkisesti kuormittavia. Kosonen kehottaa jokaista pohtimaan perintöasioita jo hyvissä ajoin ja kääntymään tarvittaessa asiantuntijoiden puoleen, jotta turhilta riidoilta voitaisiin välttyä.
– Moni ajattelee, että minähän olen vasta nelikymppinen, ei kai minun tarvitse vielä tätä asiaa miettiä. Minun vastaukseni on, että esimerkiksi testamentin kuntoon laittaminen tai edunvalvontavaltuutuksen laatiminen ei katso ikää, vaan pikemmin varallisuusasemaa. Mitä enemmän varallisuutta on, sitä tärkeämpää on miettiä nämä asiat kuntoon.
Kotitalouksien varallisuus on viime vuosina kasvanut. Joka neljännellä suomalaisella kotitaloudella on nettovarallisuutta yli 260 000 euroa. Varakkaimpia ovat 65–74 -vuotiaat.