Lisääntyvät sään ääri-ilmiöt aiheuttavat ongelmia maanviljelijöille. Viime vuosina sekä kuivuus että jatkuva sade ovat aiheuttaneet satotappioita. Sopeutumisessa auttavat maan rakenteesta ja vesitaloudesta huolehtiminen sekä uudet vijelylajikkeet.
Maatalouskonemessuilla Helsingin Messukeskuksessa tutkittiin uusia koneita, mutta pohdittiin myös, miten Suomen maatalous voi sopeutua lisääntyviin sään ääri-ilmiöihin.
Viime vuosina viljelijät ovat joutuneet selviytymään niin liiasta vedestä kuin ankarasta kuivuudestakin.
– On selvitty sillä systeemillä, että yritetään pitää maan rakenteesta hyvää huolta ja pelto peitteisenä koko ajan eli kun haihtumissuoja on päällä, niin vesi pääsee pois. Vähän niin kuin talossa, että jos katto on päällä ja salaojitus toimii, pärjää paremmin kuin jos katossa on reikiä eikä salaojitus toimi, vertaa Tuomas Mattila, Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija ja itsekin viljelijä.
Peltojen vesitalouden hallinta tärkeää
Tärkein selviytymiskeino on asiantuntijoiden mukaan peltojen vesitalouden hallinta.
– Tiloilla joudutaan uusia ratkaisuja miettimään, miten vettä varastoidaan kuivia aikoja ajatellen ja toisaalta, miten vesi saadaan tehokkaasti pois pelloilta märkinä ajanjaksoina. Erilaisten salaojajärjestelmien huoltaminen ja toimivuuden tarkistaminen on yksi avainasia, mutta sitten tarvitaan myös uusia ratkaisuja, pohtii johtava asiantuntija Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitosta.
Messukeskuksen maatalouskonemessuilla keskusteltiin tänään sään ääri-ilmiöistä. Mukana olivat erikoistutkija Tuomas Mattila Sykestä (vas.), toiminnanjohtaja Janne Pulkka Etelä-Suomen salaojakeskuksesta, palvelupäällikkö Pasi Nummela ProAgria Länsi-Suomesta ja johtava asiantuntija Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitosta.
Uusia viljelylajikkeita tarvitaan
Apua haetaan myös kasvinjalostuksesta ja uusista viljelylajikkeista.
– Varmasti joudutaan ainakin monipuolistamaan viljelykasvivalikoimaa. Se on hyvä lääke sään ääri-ilmiöihin eli tämä yksipuolinen esimerkiksi kevätkylvöisten kasvien viljely on hyvin riskialtista. Jos saadaan viljelykiertoon mukaan monivuotisia, syyskylvöisiä kasveja ja eri kasvuajan lajikkeita, niin niillä jo pienennetään sään aiheuttamia riskejä, uskoo Peltonen.
– Viljelykasveja on vaihdettava. Saattaa olla tuttuja kasveja, mutta syysviljojen viljelyn ja erilaisten kerääjäkasvien ja aluskasvien viljelyn pitäisi lisääntyä. Meillä on vielä liikaa nurmiviljelyn ja kevätviljojen monokulttuuria, josta pitää päästä pois. Jos kevätviljoille ei tule vettä oikeaan aikaan, satovahingot ovat suuria, muistuttaa Mattila.
Peltojen merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä kasvaa
Pelloilla on myös tärkeä merkitys ilmastonmuutoksen hillinnässä. Esimerkiksi kasvipeitteinen viljelymaa ja syväjuuriset kasvit sitovat tehokkaasti hiilidioksidia.
– Ilmastonmuutoksen hillinnässä, jossa alkaa olla kiire sekä vähentää päästöjä radikaalisti että poistaa kasvihuonekaasuja ilmakehästä, pellot ja metsät ovat ne keinot, joilla kasvihuonekaasuja poistetaan ilmakehästä. Tulevaisuudessa kaikki peltohehtaarit ovat hiilinieluja, toteaa Mattila.
Pääministeri Juha Sipilä sanoi tänään Lännen Median haastattelussa, että vajaakäyttöisiä peltoja ja vanhoja turvesoita pitäisi metsittää ilmastonmuutoksen torjumiseksi.