Saavatko saamelaiset kalastaa perinnevesillä ilman lupia? Länsimainen ja saamelainen oikeuskäsitys törmäävät käräjillä – kalastajat tekivät rikosilmoituksen itsestään

Protestoidakseen suomalaista lainsäädäntötapaa vastaan neljä utsjokelaista kalastajaa kalasti luvatta Vetsikkojoessa vuonna 2017. Yksi kalastaja pyysi verkoilla Utsjoessa, mikä oli luvatonta. Vetsikkojoella kalastaneet dokumentoivat tekonsa. He tekivät rikosilmoituksen itsestään.

Lapin käräjäoikeus antaa keskiviikkona ratkaisun saamelaisia koskettavassa Utsjoen kalastuskiistassa.

Kyse on länsimaisen oikeusjärjestelmän ja saamelaisen oikeuskäsityksen välisestä ristiriidasta. Lainsäädäntö huomioi heikosti saamelaisten tapaoikeuden, sanoo Kati Eriksen, joka on yksi syytetyistä ja Saamelaisten ihmisoikeusjärjestö ry:n perustajista.

Tapaoikeudella viitataan saamelaisten ikiaikaiseen perinteeseen hallinnoida asuinalueidensa vesiä yhdessä. Siihen pohjautuu saamelainen oikeuskäsitys.

Perustuslaissa lukee, että saamelaisilla on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kulttuuriaan, ja että saamelaisilla on kotiseutualueellaan kulttuuriaan koskeva itsehallinto “sen mukaan kuin lailla säädetään”.

Eriksenin mukaan kalastajat testaavat nyt perustuslain pitävyyttä.

–  Jos sitä noudatettaisiin alemmassa lainsäädännössä ja omalle oikeuskäsityksellemme annettaisiin sijaa, ristiriitoja olisi huomattavasti vähemmän.

Esimerkki tästä ovat saamelaisten kalastusoikeudet Pohjois-Lapissa ja Tenon vesistössä. Niitä rajoitettiin pari vuotta sitten, ja koska kalastus on perinteinen saamelaiselinkeino, saamelaiset kritisoivat lakimuutoksia kovasti.

Ensimmäinen oikeudenkäynti saamelaisoikeuksista

Luvatta kalastaneille on sivuseikka, millaisen tuomion he saavat.

–  Tämä on korkean profiilin juttu. Rikosasiassa ei ole koskaan vedottu saamelaiskulttuurin suojaan, Eriksen sanoo.

Eriksen sanoo, että asia voi hyvin edetä korkeimpaan oikeuteen. Hänen mukaansa kalastajat vetoavat tarvittaessa kansainvälisiin ihmisoikeuksien toteutumista valvoviin toimielimiin, esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen ja YK:n lapsen oikeuksia valvovaan komiteaan. Yksi kalastajista on Eriksenin oma poika, joka oli tapahtuma-aikaan 17-vuotias.

Perustuslaki hyvä, alempi lainsäädäntö huono

Eriksenin mielestä suomalainen perustuslaki on parempi kuin vaikkapa Norjan, jossa saamelaisten oikeudet muuten toteutuvat hänen mukaansa paremmin.

Norja on ratifioinut alkuperäiskansaoikeudet tunnustavan ILO169-sopimuksen, mutta Suomi ei. Suomi yritti syksyllä uudistaa saamelaiskäräjälakia, mutta saamelaiskäräjät äänesti lain kumoon. Päällimmäisenä syynä oli se, että uusi laki ei vieläkään olisi velvoittanut Suomea huomioimaan saamelaisia riittävästi heitä koskevassa päätöksenteossa. Hartaasti odotettu laki kaatui saamelaiskäräjien syvään epäluottamukseen lainsäätäjiä kohtaan.

Eriksen kritisoi valtiota samasta syystä.

–  Suomen valtio tuntuu käyvän väsytystaistelua saamelaisoikeuksia vastaan. Lausuntoja pyydetään silloin, kun asia on jo päätetty.

Pohjoisen kalastuslait ovat hänen mukaansa räikeimpiä esimerkkejä tästä.