Lapselle saatetaan nykyään hankkia puhelin tämän aloittaessa koulun, mutta mihin tarpeeseen? Asiantuntijat kehottavat vanhempia pohtimaan tarkemmin älylaitteen hankkimista.
Vanhemmat saattavat seurata tarkastikin lapsensa ruutuaikaa, mutta entäpä sitä, millä tavoin lapsi käyttää digilaitteitaan?
Mannerheimin lastensuojeluliiton kouluyhteistyön ja digitaalisen nuorisotyön päällikkö Paula Aalto sekä toimittaja ja tietokirjailija Aino-Mari Tuuri vierailivat Huomenta Suomessa keskustelemassa siitä, miksi digilaitteiden käytössä kannattaisi minuuttien sijaan seurata käytön laatua.
Katso yllä olevalta videolta, mistä tietää, että oman lapsen somen käyttö on jotenkin haitallista. Koko Huomenta Suomen keskustelun voit katsoa artikkelin lopusta löytyvältä videolta.
Lue myös: TikTokiin tulossa uusi oletusasetus: Tavoitteena rajoittaa teinien ruutuaikaa
Käytännön ongelmana ajankäyttö
Aino-Mari Tuurin mukaan digilaitteiden käytännön ongelmat lapsiperheissä liittyvät suurimmaksi osaksi juuri ruutuaikaan.
– Uskaltaisin sanoa, että kaikissa suomalaisissa perheissä, joissa on lapsia ja joissa on henkilökohtaisia digilaitteita, väännetään ajankäytöstä, Tuuri toteaa.
Keskustelua saattaa herättää ajankäytön lisäksi sopivat ikärajat ja sovellukset sekä se, mihin kaikkeen muilla ikätovereille on jo lupa.
Paula Aallon mukaan lapset törmäävät sosiaalisessa mediassa usein nettikiusaamiseen ja häirintään, mutta myös väkivaltaiseen ja raakaan kuvastoon esimerkiksi Ukrainan sodasta sekä puhtaasti mininformaatioon.
Paula Aallon mukaan ajankäyttö on se, mikä näkyy vanhemmille, mutta sisällöistä ei välttämättä tiedetä.
– Mitä lapsi tai nuori tekee sillä laitteella? Sille me olemme monesti tietynlaisessa pimennossa, Aalto toteaa.
Aallon mukaan ruutuaikaa tärkeämpää olisikin seurata, mitä laitteilla tehdään.
Lapsi tarvitsee kuitenkin monipuolista arkea, minkä takia jonkinlaiset ajankäyttörajat olisi hyvä asettaa.
Lue myös: Miten rauhoitat kiukuttelevaa lasta? Tutkimus varoittaa: Tavallinen tapa voi kostautua
Mihin tarpeeseen digilaite hankitaan?
Aino-Mari Tuurin mukaan digivanhemmat tuntuvat haluavan selkeitä neuvoja siihen, mitkä olisivat hyvät ruutuajat.
Minuuttien laskemisen sijaan digilaitteiden käyttöä tulisi Tuurin mukaan tarkastella kuitenkin laadullisesta näkökulmasta.
– Ylipäätään miettiä sitä, tarvitsevatko lapsemme laitteita ja jos he tarvitsevat, niin missä vaiheessa ja mitä laitteet meille itseasiassa tuovat? Tuuri kehottaa pohtimaan.
Halutaanko laitteet lapseille tiedonvälityksen näkökulmasta, ovatko ne viihdettä vai ihmis- ja kaverisuhteiden tukijoita?
Kansainvälisestikin vertailtuna lapset saavat Suomessa hyvin aikaisessa vaiheessa oman puhelimen. Yleensä puhelin saadaan koulun alkaessa, mutta MLL:n selvityksen mukaan puhelin on saatettu hankkia jo 4-vuotiaalle.
Puhelimen tai muun digilaitteen hankintaan lapselle liittyy Paula Aallon mukaan paljon myös vanhempien oma digisuhde – puhelimen hankintaa saatetaan selittää vaikka turvallisuudella.
Aallon mukaan vanhemmat voisivat pohtia, olisiko olemassa jotain toista vaihtoehtoa älypuhelimelle, joka avaa hyvin vapaan pääsyn internettiin.
– Me helposti sorrumme täällä siihen, että jos lapsi on innokas käyttämään laitteita, ajattelemme että hän on suoraan taitava siinä, Aalto toteaa.
Käyttötaitojen lisäksi lapsi tarvitsi kuitenkin tueksi myös medialuvun taitoja.
Lue myös: Milloin lapselle tulisi hankkia ensimmäinen puhelin? Asiantuntija lataa yksiselitteisen ohjeen
Lue myös: Mitä lapsi tekee, jos ruutuaikaa vähentää? Tanskalaistutkimus havaitsi suotuisan vaikutuksen
Katso myös: Tiedätkö, mitä lapsi selaa somessa? Tätä on hyvä digivanhemmuus
9:38
Mannerheimin lastensuojeluliiton kouluyhteistyön ja digitaalisen nuorisotyön päällikkö Paula Aalto sekä toimittaja ja tietokirjailija Aino-Mari Tuuri vierailivat Huomenta Suomessa keskustelemassa siitä, miksi digilaitteiden käytössä kannattaisi minuuttien sijaan seurata käytön laatua.