Sähkön, ruoan ja bensan hinnat nousevat nopeasti – tästä on kyse

Valtiot ovat alkaneet kivuta takaisin jaloilleen koronapandemian jäljiltä, mutta hintojen heilahtelut uhkaavat talouskasvun kehitystä. Suurimmat vaikutukset nähdään teollisuudessa, mutta myös kotitalouksien kukkaroissa.  

Sähkön ja polttoaineiden hinnan nousu rikkoo jo nyt ennätyksiä, ja ruoka seuraa pian perässä. 

Hintojen nousu on osin seurausta inflaatiosta, kun pandemianjälkeisessä maailmassa kysyntä ja ostovoima kasvavat. Mutta taustalla on myös paljon muitakin tekijöitä.

Miksi sähkön hinta nousee?

Energiayhtiöt ostavat sähkön tukkuhinnalla ja myyvät sen sitten kuluttajalle. Kuten muillakin markkinoilla, tukkuhinta voi nousta tai laskea kysynnän ja tarjonnan mukaan.

Yleensä energiankulutuksen kysyntä kasvaa talvella, kun tarvitaan lisää lämmitystä ja valaistusta.

Nyt hinnat ovat kasvaneet poikkeuksellisen paljon vuodenaikaan nähden. Pörssisähkön hinta on ollut yhtä korkealla viimeksi tammi-helmikuussa 2010.

Kuluttajan kannalta olennaista on sähkösopimuksen muoto. Hinnanmuutoksille erityisen alttiita ovat pörssihintaan sidotut sähkösopimukset.

– Kyllä sillä ihan merkittävä vaikutus on. Jos ajatellaan, että sähkölämmitteisessä omakotitalossa kulutus on 20 000 kilowattituntia vuodessa, niin viisi senttiä korkeampi sähkön hinta tarkoittaa 1000 euroa lisää vuositasolla, kertoi Motivan asiantuntija Teemu Kettunen MTV:lle aiemmin.

Lisäksi sähkön hinnan nousu nostaa uusien kiinteiden sopimusten hintoja. Mitä enemmän sähköntuotanto riippuu säästä, sitä enemmän hintojen vaihtelua voi olla luvassa.

Sää oli sähköntuotannolle haastava

Sähkön hintaa ovat nostaneet vähäiseksi jääneet kesäsateet ja niukat vesivarastot, joiden vuoksi Norjan ja Ruotsin vesivoimaloiden tuotanto uhkaa jäädä normaalitasoa alhaisemmaksi. Niiden vesivoima on keskeistä kaikkien pohjoismaiden sähköntuotannossa.

Sähkön hintaa nostaa myös pula maakaasusta. Sen hinta on noussut EU-alueella moninkertaiseksi.

Reutersin mukaan Euroopassa maakaasun hinta on 280 prosenttia kalliimpaa kuin vuosi sitten. 

Maakaasua käytetään energianlähteenä kaukolämmössä ja sähköntuotannossa, sekä polttoaineena.

EU-maista ainakin Ranska, Italia ja Espanja pohtivat miljardien eurojen tukipaketteja, joilla tuettaisiin sähkön ja kaasun hintojen noususta kärsiviä kotitalouksia sekä yrityksiä.

Miksi polttoaineen hinta nousee?

Myös bensiinin ja dieselin hinta on ollut kasvussa. Polttoaine.net-sivuston mukaan tiistaina 95E-bensiini oli keskihinnaltaan 1,7 euroa litralta, vaikka vielä viime vuoden joulukuussa keskihinta Suomessa oli 1,43 euroa litralta. 

Dieselin keskihinta on noussut samassa ajassa 1,30 eurosta 1,55 euroon.

Bensan hintaa on nostanut raakaöljyn hinnan kohoaminen korkeimmilleen lähes kolmeen vuoteen.

STT kertoo, että Pohjanmeren Brent-laadun hinta kohosi tiistaina yli 80 dollariin tynnyriltä. Myös Yhdysvaltain viitelaadun WTI:n hinta on noussut.

Hintojen nousu johtuu markkinakommenttien mukaan siitä, että kulutuksen odotetaan kasvavan koronarajoitusten helpottuessa. Asiaan vaikuttaa myös raakaöljyvarastojen supistuminen.

Myös veroilla on merkittävä vaikutus bensiinin ja dieselin hintaan. Bensiinin hinnasta arviolta noin 60 prosenttia muodostuu erilaisista veroista. Esimerkiksi polttoaineiden valmistevero tuli käyttöön vuosi sitten elokuussa.

Ruoan hinta tulee nousemaan voimakkaasti

Pellervon taloustutkimuskeskus PTT:n ennusteen mukaan ruoan hinnan nousu tulee pian kiihtymään voimakkaasti.

– Ruuan hinnan nousu Suomessa on vuonna 2021 maltillista, noin 0,3 prosenttia, mutta se alkaa nopeutua jo loppuvuodesta. Ensi vuonna nousu on paljon nopeampaa, 1,8 prosenttia, eli enemmän kuin yleinen kuluttajahintojen nousu, sanoo PTT:n tutkimusjohtaja Sari Forsman-Hugg tiedotteessa.

PTT:n mukaan hintojen nousun syynä on kustannusten kasvaminen.

PTT:n mukaan kuiva ja paahteinen kesä oli haastava maanviljelijöille. Kaikki viljat kärsivät, etenkin ohra. Kotieläintiloilla rehusta voi tulla puute, eikä vehnää riitä vientiin asti.

– Heikko sato nostaa edelleen rehujen hintaa ja lisää kotieläintilojen kustannuksia. Samalla esimerkiksi lannoitteiden raaka-aineiden hinnat ovat jopa kaksinkertaistuneet, kertoo vanhempi maatalousekonomisti Päivi Kujala.

Lisäksi hintoihin tulee paineita palkankorotuksista, joista odotetaan viime vuosien maltillisia palkkaratkaisuja suurempia.

Lisäksi esimerkiksi sikatiloilla vuosi on ollut haastava. Kustannukset kasvavat, mutta kulutus laskee.

Ennusteen mukaan ensi vuonna tapahtuu merkittävä muutos, kun siipikarjan kulutus ylittää sianlihan kulutuksen.

Jumittunut rahtilaiva osoitti kuljetusketjujen herkkyyden

YK:n julkaiseman indeksin mukaan ruoan hinta on kasvanut maailmalla ennätystahtia. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön indeksin mukaan ruoan hinta oli toukokuussa 39,7 prosenttia vuoden takaista korkeampi.

Koska merkittävä osa Suomen elintarvikkeista tuodaan ulkomailta, maailman tuotantoketjujen ongelmat näkyvät myös suomalaisen lautasella.

Koronapandemia toi omat ongelmansa kuljetuksiin, kun rajat yksi toisensa jälkeen sulkeutuivat.

Viimeistään Suezin kanavan maaliskuussa tukkinut Evergreen-yhtiön konttilaiva toi ilmeiseksi sen, miten herkkiä ruoan kuljetusketjut ovat odottamattomille muutoksille.

Kuljetusongelmien lisäksi työvoimaa on ollut koronan aikana vaikeampi järjestää. Pandemian vaikutukset näkyvät näissä ketjuissa vielä pitkään, vaikka maailma avautuukin jälleen.

Ilmastonmuutos ja sen torjunnassa onnistuminen tulevat vaikuttamaan ruoan hintaan tulevaisuudessa yhä voimakkaammin.

Äärimmäiset sääolosuhteet, kuten pitkittyneet kuivat kaudet sekä sateiden lisääntyminen näkyvät suoraan ruoantuotannossa niin koti- kuin ulkomaillakin.

Päästökauppa vaikuttaa kaikkeen

Vaikka hintojen nousu on seurausta monesta eri tekijästä kuten inflaatiosta, koronapandemiasta ja sääolosuhteista, päästökaupalla on osansa niin sähkön, polttoaineen, lannoitteiden kuin ruoankin hinnan nousuun.

Päästökauppajärjestelmässä määritetään, kuinka monta hiilidioksiditonnia kasvihuonekaasupäästöjä voimalaitos saa aiheuttaa.

EU:n alueella on maailman suurin päästökauppajärjestelmä, ja se on unionin tärkeimpiä työkaluja päästöjen vähentämiseen.

Jos esimerkiksi voimalaitos tuottaa päästöjä enemmän kuin raja sallii, sen täytyy ostaa päästöoikeuksia niiltä toimijoilta, jotka eivät käytä omaa kiintiötään.

Kun päästöille asetetaan tiukempia rajoituksia, myös päästöoikeuksista tulee arvokkaampia eli hinta kasvaa. Päästökauppa vaikuttaa etenkin teollisuuteen, mutta näkyy myös kuluttajan kukkarossa raaka-aineiden hintojen kasvaessa.

Toisaalta jos kasvihuonekaasupäästöjä ei vähennetä, epävakaus niin sääolosuhteissa kuin taloudessakin lisääntyvät.