Suomessa on nyt huutava pula terveydenhuollon suojavarusteista, vaikka varautumisaikaa sairaanhoitopiireillä ja kunnilla on ollut vuosia. Kansallisen pandemiasuunnitelman mukaan terveydenhuollon laitoksilla tulisi olla aina varastossa ainakin 3–6 kuukauden normaalia käyttöä vastaava määrä suojaimia ja muita tärkeitä tarvikkeita.
Katso yllä oleva video: Sairastanut voi tartuttaa jopa viiden viikon ajan, eikä immuniteetti koronavirukseen välttämättä varmistu yhdellä vasta-ainetestillä.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Mikko Pietilä kertoo, että tällä hetkellä suojavarusteita menee 20–30-kertainen määrä tavalliseen verrattuna.
Joitakin varusteita kuluu normaalissa käytössä hyvin vähän tai ei käytännössä lainkaan.
– Jos ajattelee, paljonko yleensä menee suojatakkeja tai suu-nenäsuojuksia esimerkiksi ikäihmisten kotipalveluissa, niin se on varmaan lähellä nollaa, Pietilä sanoo STT:lle.
Kuukausien varasto hupenee viikoissa
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin materiaalipäällikkö Petteri Paavolan mukaan erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa tarvikkeita on riittänyt, mutta niukinta on hoivapuolella.
Kovin kysyntä kohdistuu juuri kirurgisiin suu-nenäsuojuksiin.
– Tietysti jälkeenpäin voidaan sanoa, että olisi pitänyt kaikissa tuotteissa olla kuuden kuukauden varasto, mutta nyt volyymit ovat niin valtavia. Suojaimia tarvitaan kymmenkertaisia määriä normaaliin nähden, Paavola kertoo STT:lle.
– Jos kysyntä räjähtää, niin eihän varasto silloin kestä 3–6 kuukautta, vaan pikemminkin viikkoja.
Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Antti Hedman muistuttaa, että suunnitelmissakin on aina kyse vain varautumisesta.
Kriisitilannetta varten varastoitujen tarvikkeiden avulla ei ole tarkoitus selvitä koko pitkän epidemian läpi vaan päästä alkuun ensimmäiset kuukaudet.
"Minimiriskillä maksimivarusteita"
Johtajaylilääkäri Mikko Pietilän mukaan suojavarusteita riittää Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella tällä hetkellä hyvin.
Huoltovarmuuskeskuksesta on saatu tavalliset varastotäydennykset, mutta erillisiä lisätilauksia ei ole tarvinnut tehdä.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri vastaa myös Porin ja Vaasan seudun suojatarvikkeiden jakelusta.
Pietilän käsityksen mukaan siellä tilanne on kohtuullinen, joskin "pohja alkaa pian häämöttää".
Tarvikkeita riittää Pietilän mukaan kohtuullisen pitkäksi aikaa, jos niitä käytetään tarkoituksenmukaisesti.
Pietilän mielestä suojavarusteita ei ole tarpeen käyttää esimerkiksi silloin, kun lääkärin vastaanotolle tulee koronaoireeton ihminen.
Suojautumistarve pitäisi Pietilän mukaan arvioida tapauskohtaisesti.
– Pandemian alkuvaiheessa oli selkeästi nähtävissä, että minimiriskillä käytettiin maksimivarusteita.
Meillä on ollut erilaisia ohjeistuksia, jotka ovat jossain vaiheessa olleet keskenään ristiriitaisia, Pietilä sanoo ottamatta tarkemmin kantaa eri ohjeistuksiin.
"Haasteita tulee varmasti olemaan"
Pirkanmaalla sairaanhoitopiiri ei hanki tai varastoi suojaimia itse, vaan siitä huolehtii sen osakkuusyhtiö Tuomi Logistiikka.
Materiaalipäällikkö Petteri Paavolan mukaan sairaanhoitopiiri ostaa yhtiöltä vuosittain 50 miljoonalla eurolla palveluita ja tarvikkeita.
Paavolan mukaan tärkeintä on osakkuusyhtiön kautta tapahtuva suojavarusteiden oma hankinta.
Hän kertoo, että tarvike-erien metsästäminen yhdessä muiden sairaanhoitopiirien kanssa käy kovasta työstä.
Huoltovarmuuskeskuksesta saadut tarvikkeet toimivat täydennyksenä.
Juuri siitä toivotaan helpotusta hoivayksiköiden suojainpulaan.
Paavola ei osaa sanoa, onko kaikkia suojaimia jatkossa riittävästi jokaiseen paikkaan.
– On todella vaikea arvioida sitä. Haasteita tulee varmasti olemaan, sitä ei ole kiistäminen. Ei voida nojautua Huoltovarmuuskeskukseen vaan on panostettava omaan hankintaan.
Paavola pitää kuitenkin positiivisena valonpilkahduksena sitä, että Suomessa on käynnistymässä omaa terveydenhuollon tarvikkeiden tuotantoa.
"Tarvittaisiin kristallipallo"
Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Antti Hedmanin mukaan varusteet ovat toistaiseksi riittäneet, mutta saatavuusongelmat hankaloittavat etenkin nenä-suusuojusten saantia.
Pohjois-Savossa tilanne ei kuitenkaan vielä ole hälyttävä.
– Meillä epidemia on vielä varsin rauhallisessa vaiheessa. Tällä hetkellä ei ole akuuttia hätää, Hedman sanoo STT:lle.
Hän ei pysty arvioimaan, riittävätkö tarvikkeet jatkossa, sillä siihen vaadittaisiin ennustajan kykyjä.
– Pitäisi tietää, millaiseksi epidemia muodostuu meidän alueellamme ja kuinka nopeasti. Me varaudumme ja pyrimme ennakoimaan, mutta lopputuleman arvioitiin tarvittaisiin kristallipallo.
– Me teemme parhaamme asian eteen, Hedman sanoo.