Sairastelu pilasi monen perheen joulun – Asko Järvinen kertoo, mistä tautiaalto johtuu

Moni perhe vietti joulua kipeänä ja on sen takia joutunut perumaan tai siirtämään joulun juhlallisuuksia eteenpäin, esimerkiksi tapaninpäivälle. Tällä hetkellä väestössä epämääräisten flunssien lisäksi tautia aiheuttaa ainakin influenssavirus, koronavirus ja RS-virus. 

Erilaiset hengitystieinfektiot vaivasivat useiden perheiden joulun viettoa. Moni joutui ehkä perumaan joulun suunnitelmat viime hetkellä perheen sairastuttua. Ainakin koronavirus, influenssavirus ja RS-virus ovat olleet syypäitä peruuntuneisiin joulun suunnitelmiin.

THL:n mukaan Influenssaepidemia on käynnissä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) ylilääkäri Asko Järvinen ei kuitenkaan aivan suorilta uskalla sanoa, oliko tässä joulussa jotain normaalista poikkeavaa sairastelun suhteen.

– Tällä hetkellä ylipäätään eletään hengitystieinfektioaikaa. Monet virukset liikkuvat väestössä, Järvinen haluaa muistuttaa.

Järvinen ei pystynyt vielä tiistaiaamuna arvioimaan tarkasti, millainen Suomen tautitilanne on joulun pyhien jälkeen. Sairastumisten suhteen hän ei pidä mennyttä jouluviikonloppua mitenkään tavanomaisesta poikkeavana.

– Ihmiset ovat ehkä unohtaneet, että nyt taas sairastetaan normaalisti. Tässä on ollut vuosia, jolloin olemme olleet vähemmän kontakteissa ja sairastaneet vähemmän, Järvinen toteaa.

Järvinen pitää ihmisten lyhyttä muistia jopa merkittävämpänä tekijänä. Edellisten vuosien sairastelua ei ehkä osata muistella.

– Se on vähän kuin säätila, se aina vähän sitten yllättää. Kukaan ei oikein muista, millaista sää oli kuukausi sitten, puhumattakaan vuosi sitten, Järvinen kuvailee.

Influenssakausi käynnistyi tänä talvena varhain

Järvinen kertoo, että influenssaepidemia voi usein käynnistyä juuri jouluisin, kun ihmiset matkustavat ja näkevät tavallista enemmän läheisiään.

– Kyllä influenssaepidemia saattaa käynnistyä tai voimistua juuri joulun aikaan, hän totea.

Esimerkiksi lapset voivat olla merkittäviä tautien levittäjiä. Sukuloimisen ja muiden joulun vierailujen jälkeen, kun lapset palaavat koulun penkille ja kokoontuvat taas yhteen, tautiepidemiat usein vahvistuvat.

Järvinen nostaa esille myös ihmisten taipumuksen huomata sairastelut aiempaa herkemmin. Läheisten ja tuttujen sairastelut ovat monien kahvipöytien keskiössä ja puheenaiheina.

– Kyllä joulun aikaan juhlapyhinä sairastumiset huomataan ja ollaan tavallista enemmän peloissaan hengitystieinfektioista koronan takia, Järvinen toteaa.

Järvisen mukaan hengitystietaudit herättävät nykyisin vahvempia reaktioita ja pelkoa aiempaa enemmän. Syypää on koronaviruspandemia.

Triplademia kuormittaa

– Jossakin määrin todennäköisesti on, koska näitä kaikkia esiintyy kohtalaisen runsaasti, hän arvioi.

Järvinen kertoo, että Yhdysvalloissa sekä influenssakausi, että RS-viruskausi on alkanut huomattavan varhain, jo syksyn puolella.

– Myös meillä näyttäsi, että influenssakausi on alkanut varhaisemmin kuin tavallisesti. Selvästi ennen joulua, jo joulukuun alkupuolella. Järvinen kertoo.

Järvisen mukaan taudeille löytyy väestöistä nyt tilaa. Influenssalle osittain sen takia, ettei se ole kiertänyt juuri edellisinä talvina. Koronaviruksen virustyypit ovat taasen muuttuneet, eivätkä rokotukset tai aiemmin sairastetut taudit suojaa uusilta viruskannoilta. Myös RSV näyttää olevan aktiivisempi, koska se ei ole edeltävinä vuosina päässyt kiertämään väestössä samoissa määrin.

Influenssan, koronaviruksen ja RS-viruksen lisäksi väestöä vaivaavat monet epämääräiset ja pitkittyvät flunssat ja kröhät.

Juttu jatkuu kuvan alla.

Tautipiikit edessä

Arvioita siitä, mitä lähitulevaisuus tuo mukanaan Järvinen ei pysty ennustamaan.

– Hyvin alustavasti näyttäisi, että influenssasta kiertää H3N-viruskannat enemmän, vaikka muitakin löytyy. Ne vaikuttavat vanhuksiin usein voimallisemmin, hän toteaa.

Se miten eri taudit tulevat kuormittamaan terveydenhuoltoa ei vielä myöskään voida tarkasti arvioida.

– Itse odottaisin, että taudit koettelevat soteuudistusta, kun juuri ikäihmisiä joutuu vähän enemmän sairaalahoitoon kuin muina tavallisina alkuvuosina. Ainakaan ei voida odottaa lievää tautiaaltoa, Järvinen toteaa.

Myös RSV saattaa aiheuttaa lyhyen lasten sairaaloissa näkyvän kuormituspiikin.

Sairastelut näkyvät varmasti myös työpaikoilla.

– Kun ihmiset sairastavat, niin sairauspoissaoloja tulee olemaan enemmän, Järvinen muistuttaa.

Pitkittyneet taudit riesana

Monet ovat oman kokemuksen perusteella sairastaneet syksyn aikana, myös joulun alla ja jouluna ennätyspitkäksi venynyttä flunssaa. Tauti tuntuu kestävän useita viikkoja, oireet saattavat helpottua, mutta tulla taas takaisin parin päivän päästä.

Pitkittyneen sairastelun syy voi Järvisen mukaan johtua monesta tekijästä.

– Voi olla, että uusi virus tulee saman tien päälle. Kun limakalvot ovat vielä rikki ja on yhden virustaudin sairastunut, niin saattaa herkemmin saada uuden kiertävän virusinfektion siihen päälle. Silloin voi päätyä infektiokierteeseen, jossa tulee aina uusi virus edellisen päälle, Järvinen kuvailee.

Järvinen muistuttaa, että hengitystievirusten aiheuttamat sairastumiset antavat ihmiselle vain lyhytaikaisen suojan. Sen takia ihminen saattaa piankin jo sairastua uudestaan.

– Kyllä taustalla aika pitkälti on se, että olemme sairastaneet hengitystieinfektioita vähemmän. Kun minkäänlaista osittaisista vastustuskykyä edellisistä flunssista ei ole, sairastutaan nyt vähän helpommin, Järvinen toteaa.

Tavallisin riski on se, että tauteja sairastaa monta peräkkäin. Ihminen ei välttämättä sitä edes huomaa, vaan luulee flunssan oireiden vain pitkittyvän, vaikka todellisuudessa sairastaakin ehkä ketjussa usean eri taudin.

Moni myös pelkää, että sairastuu useaan tautiin samanaikaisesti.

– Pieni riski on se, että saa samanaikaisesti koronavirusinfektion ja influenssan, Järvinen toteaa.

Järvinen kertoo, että tilanne on silloin huomattavasti vaikeampi, verrattuna jos taudit sairastaisi erikseen. Todennäköisyys kahden samanaikaisen virustartunnan saamiselle on kuitenkin pieni.

– Lienee aika harvinainen ilmiö. Kun ihmisellä on yksi virusinfektio, niin virusinfektion puolustusmekanismit käynnistyvät ja aika harvoin siihen saa toista päälle, vaan se tulee sitten siihen perään, Järvinen toteaa.

Rokotukset kuntoon

Järvinen toivoo, että ihmiset kävisivät ottamassa itselleen kaikki suositellut rokotteet. Yksilötasolla koronavirusta vastaan sairastettu tauti tai rokote antaa vain lyhytaikaisen ja puolittaisen suojan, mutta kun koko väestöä tarkastelee, suoja näkyy paremmin.

– Yksilötasolla voi odottaa, että koronavirusinfektio ei ole vaarallinen, jos on ottanut itselle suositellut rokotteet. Rokotteilla on kyetty se taudin vaarallisuus estämään, Järvinen muistuttaa.

Järvinen kertoo, että riskiryhmissä on tavallista enemmän käyty hakemassa influenssarokote joulukuun puoliväliin mennessä. Kuitenkin hänen mukaansa riskiryhmistä kolmannes on ilman rokotesuojaa.

– Influenssarokote on hyödyllinen kaikille, Järvinen toteaa.

Moni on pohtinut, onko ihmisten suoja tauteja vastaan madaltunut aiempiin vuosiin verrattuna. Viimeisen parin vuoden aikana koronarajoitusten vuoksi ihmiset eivät kohdanneet viruksia samassa määrin kuin ennen koronapandemiaa.

Järvinen kertoo, ettei kukaan vielä varmuudella tiedä sitä, laskiko koronapandemian eristyksissä eläminen ihmisten immuniteettisuojaa niin, että taudit jylläisivät villimmin nyt.

– Median kysymyksiä miettiessä, niin nämä samat kysymykset toistuvat vuodesta toiseen. Siellä taustalla on ehkä niitä ihmisten kokemuksia, eli aina on joku, joka sairastaa vähän pidempään. Saattaa tosin olla viruksia, joissa oireilu kestää pidempään, Järvinen toteaa.

Se tiedetään, että edellisen vuoden sairastettu influenssa antaa jonkin verran suojaa seuraavaan vuoteen, ainakin jos sama influenssavirus kiertää. Kun influenssa ei ole normaaliin tapaan kiertänyt väestössä, ei osittaista lieväasteista suojaa uudelle tartunnalle väestössä ole. Tällöin tautia saattaa esiintyä enemmän.

– On totuttu siihen, että infektiota on ollut vähemmän. Koronavirus on iskostanut pelon hengitystieinfektioita vastaan. Siksi niihin suhtaudutaan nykyisin toisella tavalla, Järvinen kertoo.

Katso myös: Kannattaisiko kaikkien alkaa taas käyttää maskia? Asko Järvinen vastaa.

Lue myös:

    Uusimmat