Tuntuuko sinusta, että sairastut usein loman loputtua? Monet syyttävät matkan jälkeisestä taudista lentokoneen matkustamon huonoa ilmaa. NBC Newsin ja Huffington Postin verkkosivuilla julkaistuissa jutuissa syylliset löydetään muualta – joskin osa myös lentokoneen sisältä.
Arizonan yliopiston mikrobiologi Charles Gerba kertoi NBC Newsin verkkosivuilla, että lentokoneen ilma ei ole niin huonoa kuin monet ihmiset kuvittelevat.
Jotkut esimerkiksi luulevat virheellisesti, että lentokoneessa hengitetään koko matkan ajan samaa ilmaa kuin lähtöportilta lähdettäessä. NBC Newsin haastattelema Boeingin tiedottaja Bret Jensen kiisti asian: uusissa lentokoneissa ilmaa kierrätetään.
Juuri ilman kierrätyksen on tosin myös usein epäilty vaikuttavan sairastumisiin. Pittsburghin yliopiston infektiotautien lääkäri Amesh Adalja rauhoittelee epäluuloisia Huffington Postin haastattelussa: lentokoneiden ilma on itse asiassa testattu korkealaatuisemmaksi kuin monien toimistorakennusten ilma. Lentokoneessa kierrätetyn ilman täytyy läpäistä korkealaatuiset HEPA-suodattimet (High Efficiency Particulate Air filter), jotka steriloivat ja poistavat taudinaiheuttajia. Lisäksi kerrotaan, että puolet lentokoneen ilmasta tulee joka tapauksessa ulkoa ja on siten tuoretta.
Pöpöjä pelkäävää lentomatkustajaa saattaa myös helpottaa tietää, että sen lisäksi, että lentokoneen ilma vaihtuu useammin kuin ilma toimistorakennuksissa, ilmavirtaus penkkirivien välillä on minimoitu.
Jensen arvelikin, että lentokoneilman huono maine johtuisi itse asiassa matalasta ilmankosteudesta. Lentokoneen ilmankosteus pyörii kuuden prosentin hujakoilla – jos pitkällä lennolla ei juo tarpeeksi, alkaa kärsiä nestehukasta, joka voi puolestaan saada olon tuntumaan huonommalta kuin ennen koneeseen nousemista.
Sairas vierustoveri useammin syy
Mutta mistä matkan jälkeinen sairastuminen sitten johtuu? Gerban ja lääkäri Mark Gendreaun mukaan ainakin paljon todennäköisemmin sairaasta vierustoverista kuin huonosta lentokoneilmasta.
– Kun joku yskii tai niistää, jopa 30 000 hiukkasta lentää vajaan metrin päähän ja laskeutuu läheisille pinnoille. Kyseiset mikro-organismit voivat elää minuuteista 24 tuntiin, Gendreau sanoi NBC Newsin verkkosivustolle.
Siinä, missä kotioloissa oman lähipiirin mikrobeille on jo altistuttu ja mahdollisesti tultu vastustuskykyisiksi, lentokoneessa joutuu kosketuksiin eri puolilta maailmaa tulleiden ihmisten ja heidän pöpöjensä kanssa.
Kuvituskuva.
– Jos Kaliforniassa on levinnyt ylähengitystieinfektio ja joku sitä kantava astuu lentokoneeseen, myös muualta tulleet voivat altistua taudille ja viedä sen mukanaan eteenpäin, Adalja selitti Huffington Postille.
Turvallisena välimatkana sairaaseen henkilöön Gendreau piti vajaata kahta metriä. Mutta vaikkei itse istuisi ”taudinkantajan” vieressä, niin jos koskee johonkin pintaan, johon tämä on koskenut, riski sairastua kasvaa. Vessanpönttöä, saippuapulloja, istuinten selkänojia tai käsinojia ei siis kannata turhaan räplätä – et voi mitenkään tietää, onko joku juuri niistänyt ja kävellyt sitten pitkin käytävää tukeutuen istuimiin edetessään.
Myös lentokoneiden tarjotinpöydät kuhisevat bakteereita. Huffington Postin mukaan eräässä kolme lentoyhtiötä kattaneessa selvityksessä stafylokokki-bakteereja löydettiin 60 prosentissa tutkituista tarjottimista.
Juo vettä ja pidä kädet puhtaina
Miten bakteereja sitten voi vältellä lennolla?
Jos huomaa joutuneensa flunssaisen henkilön viereen, voi kysyä, olisiko muualla vapaita paikkoja. Mikäli paikkaa ei voi vaihtaa, voi yrittää kääntää yläpuolelta säädeltävää ilmastointia puhaltamaan hieman omien kasvojen ohi, jotta aivastuksessa ilmaan lentävät bakteerit eivät lentäisi suoraan päin naamaa.
Gendreau kehottaa myös pitämään huolta nesteytyksestä juomalla ainakin noin 2,5 desilitraa vettä kahden tunnin välein. Limakalvoilla bakteereja vastaan taistelevat entsyymit eivät välttämättä toimi kunnolla, jos on nestehukka.
Voi myös olla hyvä idea pyyhkiä tarjotinpöytä, turvavyö sekä käsinojat käsidesiin kastetulla paperiliinalla sekä ehdottomasti pitää omat kädet puhtaina.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että kaikki pöpöt, joita matkalla kohtaa, eivät suinkaan ole lentokoneessa.
– Ajattele kaikkia paikkoja, joissa voi altistua sairaudelle siitä hetkestä lähtien, kun laittaa kotioven kiinni. Parkkeeraat autohalliin, käytät hissiä, menet rullaportailla ja kosket käsinojaa. Näppäilet raha-automaattia. Menet turvatarkastuksen läpi, ostat kahvia, istut tuolille. Mikä tahansa näistä pinnoista voi olla saastunut, Gendreau selitti.
Lisäksi matkan jälkeisen taudin syy voi piillä esimerkiksi ulkomailla syödyssä ruoassa tai univajeessa. Jos virusta on kantanut jo kotoa lähtiessä, pienetkin stressitekijät voivat heikentää elimistön vastustuskykyä niin, että huono olo puskee päälle.
Lähteet: Nbcnews.com, Huffingtonpost.com
Kuvat: Colourbox.com
Kymmenen Uutisten kevennyksessä näytettiin viime tammikuussa tunnelmia Finnairin viimeisen Boeing-lennon laskeuduttua Helsinkiin. Katso video alta.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.