Sunnuntailisien poistaminen vaikeuttaisi SAK:n mukaan pienipalkkaisten tilannetta entisestään. Lisistä luopumista ehdotti Savon Sanomissa Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies.
SAK:n työelämän kehittämispäällikön Juha Antilan mukaan sunnuntaikorvauksilla on Suomessa pitkä historia. Taustalla on kristillinen kulttuuriperintö, joka määrittää, milloin on pyhä ja milloin arki.
– Sunnuntaisin työtä tekevät ovat lähtökohtaisesti aika pienipalkkaista väkeä: kaupanmyyjiä, vartijoita, siivoojia, bussikuskeja. Eli tässä ollaan taas pienipalkkaisten kurkussa kiinni, Antila toteaa.
Antila kertoo, että jo nyt noin puolet SAK:laisista naisista ansaitsee alle 2 000 euroa kuussa tai vähemmän.
– Olisiko oikeudenmukaista kurittaa näitä ihmisiä vielä lisää? Eikä heidän palkkojensa pienentäminen Suomea nosta. Toisaalta varakkaampi kansanosa porskuttaa kuin siat pellossa. Jos palkkoja pitäisi pienentää sunnuntaikorvausten menettämisen kautta, mitä vastaavaa tapahtuisi varakkaammalle kansanosalle, Antila kysyy.
”Sunnuntai ei ole arkipäivä muuallakaan maailmassa”
Antila harmittelee sitä, että Suomessa kuvitellaan, että täällä on poikkeuksellisen paljon työn tekemistä ja teettämistä hankaloittavia esteitä ja sääntöjä.
– Mutta eihän asia ole niin. Esteitä, jos ne halutaan tulkita sellaisiksi, on kaikkialla. Eivät esimerkiksi sunnuntait ole muuallakaan arkipäiviä. Toki sunnuntaisin työtä tekevien määrä on lisääntynyt muun muassa aukioloaikojen vapautumisen myötä. Mutta päivän merkitys ei ole mihinkään kadonnut.
– Asialla on myös iso perhepoliittinen merkitys; että on olemassa jokin yhteinen aika, jolloin vanhemmat ovat poissa töistä ja voivat viettää sosiaalista elämää. Sunnuntaipalkka on siinäkin mielessä haittakorvauksen kaltainen korvaus.