Pohjois-Afrikassa ja Länsi-Aasiassa yleinen kultasakaali on leviämässä Balkanin niemimaan kautta kohti pohjoista.
Yksittäisiä havaintoja lajista saatetaan tehdä Suomessa jo kymmenen vuoden sisällä. Sakaalien ei kuitenkaan odoteta levittäytyvän maahan laajemmalti vielä pitkään aikaan.
Yksittäisiä sakaaleita on tavattu jo Tanskassa ja Virossa saakka. Suomen ympäristökeskuksen viestintäasiantuntija Riku Lumiaron mukaan yksittäiset pohjoiseen harhailleet sakaalit ovat merkki kannan vahvistumisesta Balkanilla, missä lajia esiintyy runsaasti.
– Kun sakaalikanta kasvaa jollain alueella suureksi, osa vaeltaa uusiin elinympäristöihin. Sudet käyttäytyvät samalla tavalla. Ne lisääntyvät Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa ja vaeltelevat sitten ympäri Suomea, hän kertoo.
Taustalla ilmastonmuutos ja luontaisten vihollisten puute
Lumiaro uskoo sakaalien leviämisen johtuvan pääasiassa ilmastonmuutoksesta. Myös muita vaikuttavia tekijöitä kuitenkin löytyy.
– Lajit lähtevät liikkumaan, kun niille tyypilliset ilmastot siirtyvät. Lisäksi susien vähyys on helpottanut niiden siirtymistä kohti pohjoista. Laji ei ole levinnyt itään, koska esimerkiksi Venäjällä ja Romaniassa on paljon susia.
– Sakaalit voivat myös lisääntyä koirien kanssa, mikä edesauttaa lajin leviämistä maissa, joissa on paljon kulkukoiria.
Yksittäiset sakaalihavainnot Tanskassa ja Virossa eivät kuitenkaan viesti petoeläimen laajemmasta leviämisestä Euroopan pohjoisimpiin kolkkiin. Lumiaro arvioi sakaalirajan jäävän Itävalta - Tšekki - Slovakia -akselille.
– Elinolosuhteet Balkanilla ovat todennäköisesti parantuneet, mikä on mahdollistanut populaation kasvun ja näiden vaeltavien yksilöiden lisääntymisen.
Sakaalit eivät saavu Suomeen vielä lähitulevaisuudessa
Suomessa sakaaleihin ei tulla törmäämään vielä pitkään aikaan. Suurin leviämistä jarruttava tekijä on kylmä ilmasto.
– En usko, että niiden elinikä olisi täällä kovin pitkä. Se riippuu talvista. Jos on lauhaa, eikä lunta tule, sakaalit menestyvät ihan hyvin. Jos talvi on kylmä ja luminen, niillä ei ole elinmahdollisuuksia. Ne eivät tule muodostamaan populaatiota tänne, harhailijoita saattaa kuitenkin tulla.
Myös ihmisten toiminnalla on vaikutusta lajin yleistymiseen. Lumiaro uskoo etenkin tiukan petokontrollin jarruttavan lajin liikkumista pohjoiseen.
– Sakaali on sen verran suuri koiraeläin, että ihminen pystyy hävittämään sen melko tehokkaasti. Levittäytyminen riippuu paljon myös siitä, mitkä ovat ihmisten vastatoimenpiteet leviämisen suhteen.
– Näitä yksittäisiä tapauksia varmaan ensin vain ihmetellään. Jos laji yleistyy täällä, eläimet todennäköisesti hävitetään ansoilla ja metsästyksellä.
Suomessa ensimmäisiä sakaalihavaintoja saadaan Lumiaron mukaan odotella vielä noin kymmenen tai jopa kaksikymmentä vuotta. Sakaaleille epäsuotuisan ilmaston lisäksi Suomi on maantieteellisesti vaikeasti tavoitettavissa.
– Maahan pyrkivien yksilöiden tulisi kiertää Karjalankannaksen tai Laatokan pohjoispuolen kautta. Viroon tai Tanskaan on helpompi päätyä, koska reitti on suorempi.
Aiheesta uutisoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat