Kurjia sääilmiöitä nähdään 2060-luvulle asti – pian vaarassa on pohjoisen luonto: "Eivät pysty enää siirtymään pohjoisemmaksi"

Suomen neljä vuodenaikaa on ollut yksi rikkaan luonnon ja eläinkunnan edellyttäjä. Mitä tapahtuu, kun ilmastonmuutoksen seuraukset alkavat saavuttaa meitä? 

Huomenta Suomessa vierailleet Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Terhi Ryttäri, sekä Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Andreas Lindén avasi omia näkemyksiään tulevaisuudesta. 

"Pitää varautua siihen, että eliöyhteisö muuttuu"

Ryttäri painottaa, ettei ongelmana ole pelkästään lämmön lisääntyminen, vaan myös kasvukauden voimakas pidentyminen, joka voi tuoda mukanaan ei toivottuja lajeja. Ryttäri kertoo vieraslajien leviämisen, ja jo täällä olevien lajien pärjäämisen olevan suurimpia huolenaiheita. 

– Esimerkiksi marunatuoksukki on yksi Euroopan sadan pahimman vieraslajin joukossa. Se on erittäin voimakas allergiakasvi, joka ei normaalisyksyinä pysty siementä tuottamaan. Nyt voisin kuvitella, että tämä pidempi kasvukausi mahdollistaa sen. 

Hän arvioi lämpenemisen vaikuttavan lisäksi esimerkiksi metsä- ja maatalouteen erilaisten tuholaisten ja tautien lisääntyessä.

Lue myös: Tutkija: Suomen metsiin voi olla syntymässä merkittäviä tuhoja

Lindénin mukaan lämpeneminen tuo mukanaan myös eläinkuntaan uusia tulokkaita.

– Ei niinkään vieraslajeja, vaan ylipäätään eteläisiä lajeja on tänne tulossa. Esimerkiksi tulipäähippiäinen ja jalohaikara pesiytyy nykyään täällä joka vuosi, vaikka olivat muutama vuosi sitten vielä harvinaisia.  

Nisäkkäistä Lindén nostaa esiin kultasakaalin, josta on tehty myös havaintoja Suomessa. Hän mainitsee lajilla olevan elinvoimainen kanta Baltiassa, joten oletettavaa on, että laji yleistyy myös meidän luonnossamme. Etenkin petoeläinten kannan kasvaessa herää kysymys muiden lajien kohtalosta. 

– Tietenkin, varsinkin kun tällainen uusi merkittävä peto tulee eliöyhteisöön, se syö muita lajeja. Itse ajattelen, että ilmastonmuutoksen myötä pitää varautua siihen, että eliöyhteisö muuttuu, ja hyväksyä se. Ketjureaktio tapahtuu niin kuin tapahtuu, summaa Lindén.

"Työntyminen" uhkaa erityisesti pohjoisen lajeja

Tutkijoiden mukaan eri lajit ovat työntymässä Keski-Euroopasta kohti pohjoista. Ilmiö johtaa siihen, että jo pohjoisessa elävät lajit kärsivät tulevaisuudessa lajikadosta. Ryttäri pitää myös avotuntureiden häviämistä tunturiluonnon uhkakuvana.

– Tunturiluonto on yksi huolenaihe. Siellä on paljon kasvilajeja, jotka eivät siedä näitä lämpötiloja. Ne ovat siellä sen takia, että ne kasvavat mieluiten kylmässä. Pohjoisessa on paljon lajeja, jotka eivät pysty enää siirtymään pohjoisemmaksi, kun siellä tulee vastaan Jäämeri. Tämän myötä tulee myös lajikatoa, hän sanoo. 

Lindén puolestaan kertoo olevansa erityisen huolissaan eläinlajeista, jotka vaihtavat talveksi turkin väriä, tai höyhenpeitteen. Etenkin eteläisen Suomen heikko lumimäärä, sekä lyhyt talvikausi saattaa vaikuttaa tiettyjen lajien paikalliseen katoamiseen. Lindén ei kuitenkaan usko lajien katoavan kokonaan.  

– Tämmöisiä lajeja on riekko, metsäjänis, kärppä ja lumikko. Näiden kaikkien lajien kannat ovat aika pahastikin taantumassa varsinkin Etelä- ja Keski-Suomessa. 

Kuten kasveilla, myös eläimillä lajikato uhkaa eniten niitä pohjoisen lajeja, jotka eivät pysty siirtymään enää pohjoisemmaksi. 

Yksittäinen syksyn pidentyminen ei vaikuta

Tutkijat ovat samoilla linjoilla siitä, ettei yksittäinen lämmin syksy kuitenkaan juurikaan hetkauta kasveja tai eläimiä. He arvioivat, että etenkin päivän pituus ja valon määrä vaikuttavat enemmän kuin lämpötilat. Ryttäri myös nostaa, että esimerkiksi monien kasvien selviämisen kannalta merkittävämpää on tulevan talven lumipeite kuin syksyn lämpötilat.

Katso myös yllä olevalta videolta: "Negatiivinen trendi sääilmiöissä tulee jatkumaan 2060-luvulle asti," arvioi Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas.