Sarjapetkuttaja myi mielikuvitusautoja liki 350 000 eurolla – teki yhdelle uhreista erityisen törkeän tempun

Sarjahuijari myi olemattomia autoja lähes 350 000 eurolla. Siinä sivussa hän petkutti itselleen yhden kiinteistön, myi sen luvatta eteenpäin ja huijasi oikean omistajan nimiin pankista vielä lainaakin käyttöönsä.

Suurin osa huijauksista tapahtui vuonna 2022, mutta muutama myös vuosina 2021 ja 2023.

Petkutusten ketju alkoi Kauhavalla, jonne 48-vuotias mies myi pakettiauton 52 000 eurolla. Todellisuudessa mitään pakettiautoa ei ollut olemassa, eikä kauppamiehellä tarkoitustakaan toimittaa sellaista ostajalle.

Seuraavat mielikuvituspakettiautot mies myi Heinolaan 47 000 eurolla, Nurmijärvelle 52 000 eurolla, Vaasaan 47 000 eurolla ja Hämeenlinnaan 48 000 eurolla.

Hämeenlinnan ostaja sai valtaosan rahoistaan jostakin syystä takaisin, muut jäivät nuolemaan näppejään. Hämeenlinnan ostajallekin tappiota syntyi kuitenkin 9 000 euroa.

Pian uusi uhri löytyi Kruunupyystä, tällä kertaa huijari kauppasi 1 600 euron moottoripyörää. Ostaja ei saanut koskaan sen enempää pyöräänsä kuin rahojaankaan.

Sadan tonnin asuntoauto

Kaustisilta huijari löysi uhrin, jolta onnistui kuppaamaan merkittävän summan rahaa peräti kahteen otteeseen. Mies huijasi uhriaan väittämällä, että tämä hoitaa poikansa velka-asiaa.

Tosiasiassa uhri allekirjoitti omistamansa kiinteistön kauppakirjan. Huijari myi kiinteistön eteenpäin ja piti siitä saamansa 65 000 euroa.

Sitten hän haki uhrinsa verkkopankkitunnuksilla vielä yhteensä 17 000 euroa lainaa pankista ja käytti rahat.

Euromääräisesti suurimmat kaupat huijari teki Kokkolassa, jossa hän myi asuntoauton peräsi 101 000 eurolla eteenpäin. Todellisuudessa asuntoauto oli yhtä keksitty kuin miehen aiemmin myymät pakettiautotkin.

Tällä kertaa huijari palautti ostajalle 22 000 euroa, mutta piti itsellään 79 000 euroa.

Oikeuden ratkaisusta ei selviä, millä tavalla mies toteutti huijauksensa ja miksi ostajat maksoivat hänelle rahat ennen kuin saivat autonsa.

Ehdotonta vankeutta

Pohjanmaan käräjäoikeus käsitteli petosvyyhdin niin kutsutussa tunnustamisoikeudenkäynnissä. 

Kyseessä on prosessi, jossa epäilty keventää rikostensa esitutkintaa kertomalla tapahtumien kulun ja myöntämällä tekonsa. Näin viranomaisten aikaa ja yhteiskunnan resursseja säästyy muiden rikosjuttujen tutkintaan.

Käräjäoikeus katsoi miehen syylliseksi kaikkiaan seitsemään törkeään petokseen, yhteen törkeään maksuvälinepetokseen ja yhteen petokseen. 

Oikeus katsoi, että oikeudenmukainen rangaistus näistä olisi ollut kaksi vuotta ja yhdeksän kuukautta ehdotonta vankeutta.

Mutta koska mies auttoi tunnustamalla rikostensa selvittämistä, lievensi oikeus hänen tuomionsa kahdeksi vuodeksi ehdotonta vankeutta.

Mies yritti saada oikeuden määräämään rangaistuksen ehdollisena vetoamalla siihen, että tapahtumat johtuivat osin koronasta ja hänen oli ollut tarkoitus palauttaa rahat ostajille takaisin. Oikeus piti kuitenkin rangaistuksen ehdottomana.

Lisäksi mies joutuu maksamaan valtiolle rikoshyötynä 77 000 euroa ja kaikki huijaamansa rahat takaisin oikeille omistajilleen.

Lue myös:

    Uusimmat