Äkkinäinen ei näe eroa sataman toiminnassa edellisiin vuosiin verrattuna: kauhakuormaajat pörräävät ja lastaavat rautapellettiä entiseen malliin. Pölypilven keskeltä erottaa kuitenkin pienen muutoksen sellainen, joka asiasta ymmärtää. Ja tilastot kertovat loput – muutaman prosentin lasku liikennemäärissä ei lupaa hyvää.
– Vienti on lisääntynyt, mikä on tietysti hyvä asia Suomen kannalta, mutta tuonti on vähentynyt, kertoo Satamaliiton hallituksen puheenjohtaja Torbjörn Witting.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Satamaliiton hallituksen puheenjohtaja Torbjörn Witting muistuttaa maailmantalouden merkityksestä Suomen satamille.
Mustia pilviä horisonttiin synnyttävät suurvaltojen kiistat ja EU:n tilanne.
– Meillähän on nämä isot asiat kuten USA:n ja Kiinan kauppasota ja Brexit. Kaikki nämä vaikuttavat Suomen vientiin ja Suomen talouteen, tietää Witting.
Helsingin satamaa on totuttu pitämään hyvänä ennakoijana sen suhteen, miten talous kehittyy – kulkeehan sen kautta paljon kulutustavaraa.
– Me näimme tässä kolmisen vuotta oikeastaan hyvin vahvaa kasvua. Mutta jo viime vuoden puolen välin paikkeilla alkoi näkyä selkeää kasvun hiipumista. Loppuvuosi ja tämä alkuvuosi on nyt sitten nähty, että vahvimman kasvun aika on ohi, kertoo Helsingin Satama Oy:n toimitusjohtaja Ville Haapasaari.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Satamien alkuvuosi on painunut miinukselle pitkästä aikaa.
Vahvoja kasvun vuosia takana
Suomen satamat toipuivat kymmenen vuoden takaisesta taantumasta nopeasti ja takoivat kovia lukuja tällä vuosikymmenellä. Tonnimäärät kasvoivat reippaasti: vuoden 2011 luku 93 miljoonaa tonnia vuodessa pomppasi viime vuonna jo liki 102 miljoonaan tonniin.
– Kasvu oli todella kovaa monta vuotta, kertoo Torbjörn Witting.
Satamat investoivat ja laajenivat kukin omalla sarallaan. Satamat joutuvat kyntämään sitä peltoa minkä ovat alun perin valinneet, sillä nopeat muutokset ja vaikkapa rahakkaiden liikennevirtojen seuraaminen ei onnistu, jos väylät ovat liian matalia tai sataman infra on suunniteltu tietynlaista liikennettä varten.
– Suomen satamat ovat hyvin erilaisia ja esimerkiksi väylän syventäminen ei kaikille merkitse mitään, jos kyseessä ei ole Panamax-luokan liikenne, selventää Witting.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Liikennevirtojen ennustaminen satamissa on tällä hetkellä vaikeaa, mutta yhtä mieltä kaikki ovat siitä, että kovin kasvu on taittunut.
Syksy näyttää suunnan
Kasvun vuodet näyttäisivät nyt olevan takana, ainakin hetkellisesti. Mitään varmaa sen suhteen ei tosin kukaan uskalla ennustaa, ei edes Satamaoperaattoreiden toimitusjohtaja Juha Mutru.
– Tässä vaiheessa lähinnä odotellaan Länsi-Euroopan kesälomien päättymistä. Sen jälkeen näkyy, mille tasolle liikenne asettuu. Vielä ei pystytä arvioimaan edes loppuvuoden tilannetta, sanoo Mutru.
Suuri kysymys on kauttakulkuliikenne eli transito-liikenne. Venäjältä kulkee paljon tavaraa Suomen satamien kautta ulos, mutta siinäkin on nyt muutoksen makua ilmassa.
– Venäjän talous kasvaa tasaisesti, mutta hitaasti tällä hetkellä. Juuri nyt on sellainen tilanne, mitä en ole kahteenkymmeneen vuoteen nähnyt, että satamaan kertyy varastoalueille paljon tavaraa, mutta se ei liiku eteenpäin, sanoo Witting.
Kaikelle, mitä tapahtuu maailmanmarkkinoilla, ei ole aina helppoa selitystä.
– Esimerkiksi rautarikasteen maailmanmarkkinahinta on nyt huipussaan, silti sen kysyntä on vähäistä, kertoo Witting esimerkin.