Tapahtumateollisuus on menettänyt koronakriisin vuoksi satoja miljoonia. Alalla toivotaan nyt koronapassin tyyppistä ratkaisua myös kotimaahan. Hallituksen exit-suunnitelma on jättänyt jälkeensä myös epäselvyyksiä.
Tapahtumateollisuus kulkee kohti tapahtumakesää epävarmoin askelin, kun alalla ei ole selkoa, miltä koronarajoitukset näyttävät. Kevään aikana ala on menettänyt noin 700 miljoonan euron verran liikevaihtoa, jos myyntiä vertaa vuoden 2019 lukuihin.
Epäselvää on, milloin tanssiminen ja laulaminen sallitaan
Viime joulukuussa opetus- ja kulttuuriministeriö kokosi yhteen alan toimijoita luomaan yhteisiä pelisääntöjä, joihin sitoutuessaan tapahtuma saisi "vastuullisen tapahtuman" leiman merkiksi terveysturvallisesta tapahtumasta.
Lue myös: Tapahtuma-ala saamassa uuden "Vastuullisuus-leiman" – epidemian aikana kirjavasti vaihdelleisiin turvallisuuskäytäntöihin halutaan yhtenäisempi linja
Sitten tapahtumat kiellettiin ja nyt kun hallitus julkisti exit-suunnitelmansa, alalle on yhä epäselvää, milloin anniskelualueella voi jälleen olla tanssia ja laulua.
Festivaalialueet kun ovat suurelta osin anniskelualuetta, missä on tanssia ja laulua.
Maanantaina Seinäjoen Tangomarkkinat ilmoitti, että heinäkuun alkuun kaavailtu tapahtuma perutaan. Tämä siitäkin huolimatta, että valtaosa tapahtuman tyypillisistä kävijöistä on kesään mennessä saanut koronarokotteen. Noin 70 prosenttia tapahtuman kävijöistä on yli 50-vuotiaita ja 40 prosenttia yli 60-vuotiaita.
"Koronatodistus toisi varmuutta"
Tapahtumateollisuus ry:n johtaja Kati Kuusistolla on toive: joko korona tukahtuu tai sitten Suomi kääntää testausstrategiansa päälaelleen ja ottaa koronatodistukset käyttöön ulkorajojen lisäksi myös kotimaassa.
– Koska tilanne on epävarma, niin koronatodistus loisi myös tulevaisuuteen varmuutta siltä varalta, että tauti vaikka syksyllä taas kiihtyykin. Tuleva kesä on vain tuleva kesä. Sen jälkeenkin on elämää ja siksi koronatodistus olisikin tärkeä asia, sanoo Kuusisto.
Testikäytäntöjen muuttamisella Kuusisto viittaa Tanskaan, missä testaamisen tarkoituksena ei ole enää niinkään koronatapausten ja positiivisten tuloksien metsästys, vaan päinvastoin todeta negatiivisia tapauksia yhteiskunnan avaamisen nopeuttamiseksi.
– Jos tapahtumia voitaisiin avata ihmisille, joilla on negatiivinen testitulos, niin silloin saisimme taas tapahtumatoimintaa auki. Tanskassahan testataan niin laajalti, että lähtökohtana on, että jokainen kansalainen kävisi pari kertaa viikossa testissä.
Lue myös: Marin exit-suunnitelmasta: Muutoksia tulossa tapahtuma- ja kulttuurialalle
Viime vuonna tapahtuma-ala menetti 1,8 miljardia
Tapahtuma-alan liikevaihto supistui viime vuonna noin 1,8 miljardia euroa eli 76 prosenttia edellisvuoden 2,3 miljardista eurosta. Tänä keväänä myynti on ollut 700 miljoonaa euroa vertailuvuotta 2019 heikompaa ja touko–elokuun lippujen myynti on ollut 500 miljoonaa euroa pienempää.
Digitaalinen koronatodistus on työn alla
Digitaalista koronatodistusta laaditaan parhaillaan THL:n ja Kelan yhteistyönä. Tavoitteena on, että heinä–elokuussa koronarokotteesta, negatiivisesta testituloksesta tai sairastetusta koronataudista saisi todistuksen, jonka pystyisi lukemaan qr-koodilla. Koronatodistus on maksuton.
Koronatodistuksen tiedot päivittyisivät Omakantaan.
"Ei tarvittaisi enää tuhoa aiheuttavaa täyssulkua"
Kyse on EU-komission koko EU-alueelle suosittelemasta ratkaisusta Euroopan sisäisen matkustamisen ja liikkumisen avaamiseksi uudelleen turvallisella tavalla. Siksi todistus olisi voimassa kaikissa EU-maissa.
EU-parlamentti hyväksyi esityksen torstaina.
Poliittisesta debatista huolimatta koronatodistukset siis ovat tulossa käyttöön Suomeenkin. Kysymys – ja poliittisen debatin aiheena – enää on, voisiko todistuksia käyttää muuhunkin kuin matkustamiseen.
EU-komissio ei ole rajannut koronatodistuksen käyttöä.
Hallitus on selvittänyt koronatodistuksen käyttöä myös tapahtumissa, mutta pääministeri Sanna Marinin (sd) mukaan siihen liittyy paljon käytännön haasteita.
– Koronatodistus olisi hyvä ottaa myös kotimaiseen käyttöön tai ainakin tapahtumien käyttöön. Jos tauti hiipuu ja sitä ei tarvita, sen voi jättää pois käytöstä. Mutta jos tauti lähtee leviämään syystä tai toisesta, jota emme voi vielä arvioida, niin ei tarvitsisi tehdä taas täyssulkua, joka aiheuttaa aivan valtavaa tuhoa yrityskentässä, katsoo Kuusisto.