Tartuntatautilain säännösten jatkaminen ei saa kannatusta toimialoilta. Jo nyt pandemia-ajan aiheuttamien kustannusten maksamiseen menee vuosia, kertoo Night People Groupin toimitusjohtaja Antti Raunio.
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on kertonut halustaan jatkaa tartuntatautilakia tietyiltä osin. Vaikka useista säännöksistä on tarkoitus luopua, voimaan halutaan jättää hyväksi koetut hygieniavelvoitteet sekä mahdollisuus asettaa rajoituksia koronaepidemian niin vaatiessa.
Ministeriön esitys ei saa kannatusta matkailu- ja ravintola-alan työmarkkinajärjestöltä MaRalta, jonka mukaan ala kärvistelee jo nyt miljarditappioiden ja velkojen kourissa.
Valmistaudu Linnan juhliin ja seuraa juhlahumua erikoislähetyksissä
Klo 17–19 Valmiina Linnan juhliin -erikoislähetys Katri Utulan ja Katja Lintusen juontamana.
Klo 19–22 Juhlatunnelmaa ja mielenkiintoisia vieraita suorana Presidentinlinnasta.
Lähetyksiä voi seurata suorana MTV Uutisten verkkosivuilla ja Katsomossa itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta.
Yritysten lisäksi työntekijät ovat tukalassa tilanteessa, kun monet alan tekijät ovat MaRan mukaan joutuneet kärvistelemään työttömyyskorvausten ja jopa pikavippien varassa.
MaRan mielipide tartuntatautilain säännösten jatkamisesta vuoden loppuun on selvä: sitä ei voida jatkaa.
– STM:ltä näyttää puuttuvan ymmärtämys siitä, miten raskaita ja pitkäaikaisia taloudellisia ja henkisiä vahinkoja rajoitukset, sulut ja etätyösuositukset ovat aiheuttaneet alamme yrittäjille, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi toteaa järjestön tiedotteessa.
Koronakulujen maksamiseen menee vuosia
Pandemia-ajan lasku on iso, sanoo myös Night People Groupin toimitusjohtaja Antti Raunio MTV Uutiset Liven haastattelussa.
– Tässä on kahden vuoden kulut maksettavana meilläkin. Olemme budjetoineet, että viidessä vuodessa saadaan nämä koronakulut maksettua. Siihen asti yritämme ilman osinkoja, Raunio havainnollistaa.
Suomessa luovuttiin kaikista koronarajoituksista maaliskuun alussa – ja paluu normaalimpaan arkeen on näkynyt myös suomalaisissa ravintoloissa.
Raunion mukaan ravintolabisnes on sujunut kevään mittaan jopa yli odotusten, mikä myös helpottaa pandemia-ajan kulujen maksua.
– Nyt tämä tahti näyttäisi siltä, että voidaan saada 3,5 vuoteen, Raunio sanoo viitaten mittaviin kuluihin, joita koronarajoitukset alalle ovat aiheuttaneet.
Lue myös: Kansa on palannut ravintoloihin koronarajoitusten jälkeen, pandemia-ajasta jää alalle kuitenkin useita pysyviä muutoksia
Kestääkö ala enää yhtään lock downia?
Tällä hetkellä koronaepidemia on Suomessa tasaantunut, ja kausivaihtelun odotetaan hillitsevän tilannetta kesän ajaksi entisestään.
On kuitenkin uumoiltu, että syksyllä tilanne voi olla jälleen toinen, aivan kuten edellisinäkin vuosina.
Vieläkö ravintola-ala kestää massiivisia koronarajoituksia tai jopa uutta lock downia, siis alan täyssulkua?
– Minä näen sen hyvin haastavana. Nyt, kun tartuntatautilakia uudistetaan, yhteiskunnan pitää ottaa huomioon ne alat, joita joudutaan tällaisessa tilanteessa sulkemaan, jotta muu yhteiskunta pystyy pyörimään, Raunio sanoo viitaten tilanteeseen, jossa tautitilanne pakottaa tarttumaan koronarajoituksiin.
– Se korvausmekanismi pitää saada sinne (lakiin). Näen, että tämä on lainsäätäjien haaste – heidän täytyy ottaa se tosissaan, hän jatkaa.
Miltä näyttää ravintola-alan tulevaisuus?
Myös MaRan mukaan työllistyminen on otettava huomioon lakia säätäessä. MaRan tiedotteen mukaan jo ennen koronapandemiaa työvoimapulasta kärsineen alan työvoimatilanne on suorastaan kriisiytynyt ankarien koronarajoitusten takia.
– Jo pelkkä mahdollisuus käyttää erittäin ankaria rajoituksia luo epävarmuutta matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-alan yrittäjien ja työntekijöiden keskuuteen, Lappi huomauttaa MaRan tiedotteessa.
Kuten Raunion, myös Lapin mukaan toimialoilta on ehtinyt poistua paljon työntekijöitä samalla, kun uusia ravintoloita ja hotelleja perustetaan.
– Työvoiman tarve on todella suuri. Työvoimapulan takia aukioloaikoja ja palveluvalikoimaa joudutaan supistamaan. Työvoimapulasta on jo nyt muodostunut alan toipumisen ja kasvun este, Lappi pohtii.
Myös Raunio toteaa, että työvoimapula oli heti rajoitusten rauettua todellinen ongelma. Tilanne on kuitenkin muuttunut nopeasti myös siinä määrin, että kesäksikin riittää työntekijöitä.
– Ihmiset haluavat meille töihin, hän kiteyttää.
Vaikka takana onkin vaikea koronarajoitusten varjostamat ajat, Raunio näkee toimialan tulevaisuuden positiivisena – ei vain meillä Suomessa vaan ympäri maailmaa.
– Näen, että elämykset ja nimenomaan ihmisten kohtaamiset tulevat koko ajan tärkeämmäksi ja ravintolat ovat täydellisiä paikkoja järjestää niitä.
– Tämä on sellainen bisnes, jota ei ikinä voida siirtää verkkoon kokonaan, Raunio pohtii.