Presidentti Sauli Niinistö vieraili Nato through time -nimisessä historia-podcastissa ja hän kertoi siinä muun muassa ensitapaamisestaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin kanssa.
Niinistö kertoo podcastissa Suomen tiestä Natoon ja Suomen suhteesta Venäjään eri vuosikymmeninä. Podcastissa käsiteltiin myös Suomen kokemuksia sotilaallisesta liittoutumattomuudesta yli seitsemän vuosikymmenen aikana, mukaan lukien Suomen lähes 30 vuotta kestänyt Nato-yhteistyö.
Keskustelu Putinin kanssa
Niinistö muisteli haastattelussa ensikohtaamistaan Vladimir Putinin kanssa vuonna 2012. Putin oli kysynyt Niinistöltä, miksi Suomi halusi liittyä Natoon ja sanoi, ettei Suomi ole saamassa Karjalaa takaisin.
Niinistö piti Putinin keskustelunavausta erikoisena.
Niinistö vastasi Putinille, ettei Suomi valmistele Nato-jäsenyyttä, mutta tulee kehittämään puolustusyhteistyötä Ruotsin, EU:n ja Yhdysvaltojen kanssa.
– Putin kysyi, että miksi. Vastasin hänelle, että jokainen itsenäinen valtio maksimoi oman turvallisuutensa.
Suomen vahva sitoutuminen
Niinistö kertoo haastattelussa Suomen päätöksestä hakea Naton jäsenyyttä Ruotsin rinnalla vuonna 2022 ja Suomen siirtymisestä Naton kumppanimaasta Naton jäseneksi.
Niinistö korostaa haastattelussa Suomen vahvaa sitoutumista länsimaisiin arvoihin ja asevelvollisuuden tärkeydestä maanpuolustukselle.
– Olen aina sanonut, että on toki tärkeää oppia taistelemaan ja ampumaan, mutta tärkeämpää on sosiaalinen yhtenäisyys, jota asevelvollisuudella luodaan.
Niinistö korosti myös keskinäisen luottamuksen merkitystä.
Katse lännessä
1990-luvulla Suomi alkoi tehdä hävittäjäostoksia Venäjän sijaan länsimaiden kanssa. Niinistö pitää tätä suurena muutoksena 1990-luvulla.
Suomen liittyminen EU:hun oli Niinistön mukaan iso askel, joka osaltaan tasoitti Suomen Natoon liittymisen tietä. Hyppy Natoon oli helpompi tehdä, kun samankaltaisesta isosta muutoksesta oli jo aiemmin kokemusta EU:hun liittymisen myötä.
– Itselläni oli vuonna 2012 tärkeänä periaatteena saada Suomelle samanlaiset suhteet länteen kuin mitä Ruotsillakin on, Niinistö sanoo.
Hän kertoo, että oli tärkeää saada Ruotsi mukaan Natoon Suomen kanssa, sillä ilman molempien maiden jäsenyyttä Suomen jäsenyysprosessi ei olisi kokonainen. Niinistö näki tärkeäksi, että Ruotsi on puolustuksessa samalla viivalla Suomen kanssa.
Kysymys Naton tarpeellisuudesta
Niinistö muistelee, miten ennen Natoon liittymistä joukko ihmisiä halusi Suomessa pysyä puolueettomana. Sitten oli osa, joka pelkäsi Venäjää ja osa, joka oli Niinistön mukaan venäjämielistä porukkaa.
– Harva sanoi niin, että olisi Natoa vastaan. Kysymys oli ennemminkin siitä, että tarvitseeko meidän liittyä Natoon, Niinistö sanoo podcastissa.
Jo ennen Natoon liittymistään Suomi oli tiivistänyt yhteistyötään Naton kanssa.
"Suomi tekee, mitä Suomi haluaa"
Niinistö kertoi haastattelussa, miten tilanne Venäjän suhteen muuttui merkittävästi joitain kuukausia ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.
Marraskuussa 2021 Putin sanoi pitämässään puheessaan suorin sanoin, että ei halunnut Naton laajenevan naapurivaltioihin. Tämä koski myös Suomen liittymistä Natoon. Muutama viikko myöhemmin Putin toisti sanomansa.
Niinistö tulkitsi Putinin puheen puuttumisena itsenäisen valtion päätöksentekoon. Uudenvuoden puheessaan tammikuussa 2022 Niinistö muistutti itsenäisen valtion tekevän omat päätöksensä ja kertoo viestittäneensä puheessaan sitä, että Suomi tekee, mitä Suomi haluaa. Puheessaan Niinistö myös totesi, että alueen turvallisuustilanne on muuttunut.
Vain viikkoja myöhemmin helmikuussa 2022 Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa.