SDP haluaa, että Suomi käynnistää kotimaisen rokotetuotannon uudelleen

Suomen oma kotimainen rokotetuotanto ajettiin alas vuonna 2003.

Nyt pääministeripuolue SDP haluaa jälleenrakennusohjelmassaan, että tuotanto käynnistetään uudelleen.

Ohjelman ensisijainen tähtäin ei ole kuluvassa hallituskaudessa, vaan tulevissa vuosikymmenissä.

– Kotimaiseen lääketieteen tutkimukseen ja erityisesti rokotetutkimukseen on panostettava suunnitelmallisesti, varapuheenjohtaja Niina Malm sanoi julkaisutilaisuudessa.

– SDP:n mielestä Suomessa on käynnistettävä uudelleen kotimainen rokotetuotanto. Sen toimintaedellytysten turvaamisessa valtiolla on merkittävä rooli.

Hakusessa pohjoismaista yhteistyötä

Tässä vaiheessa puolueella ei ole erityisen konkreettisia suunnitelmia siitä, kuinka tuotanto voitaisiin käynnistää.

Pääministeri Sanna Marinin mukaan kysymys vaatii jatkoselvityksiä ja -arvioimista, mutta ensisijaisesti tulisi selvittää pohjoismaista yhteistyötä.

– Millä tavalla ehkä Pohjoismaat voisivat olla yhtenäisesti entistä isommassa roolissa rokotteiden valmistamisessa? Marin kysyi.

Koronapandemiasta opitun perusteella etenkin valmiuslaki ja tartuntatautilaki on SDP:n mielestä otettava "tarkasteluun" vielä tämän hallituskauden aikana.

SDP haluaa lakeja uudistettavan parlamentaarisesti, eli niin, että hallitus ottaa myös opposition mukaan lainvalmisteluun.

– Pandemian jälkeisessä varautumissuunnittelussa on tärkeää pitää mielessä, että tulevat kriisit ovat todennäköisesti jotain aivan muuta kuin mitä nyt on koettu, Malm mietti.

Henkilökohtainen konkurssi mahdolliseksi?

Tulevaan varautumisen ohella SDP perää ohjelmassaan resilienssiä eli sitkeyttä sekä uutta kasvua.

Puolue haluaa muun muassa selvittää henkilökohtaisen konkurssin käyttöönottoa ja lisätä opintotukikuukausien määrää väliaikaisesti.

Yrittäjiä tarvitaan ohjelman mukaan lisää – kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnarin mukaan SDP haluaa rakentaa "yrittäjähenkistä Suomea".

SDP haluaa myös kaikki eduskuntapuolueet mukaan työhön, jolla varmistettaisiin vaalikausien yli ulottuva sitoutuminen tavoitteeseen siitä, että Suomen tutkimus-, kehitys- ja investointipanostukset olisivat tulevaisuudessa neljä prosenttia bruttokansantuotteesta.