Seinäjoella myydään kenties Suomen halvinta sähköä – ilmiö on uusi, eivätkä kaikki voi sitä edes ostaa

Mitä, jos oman kaupungin sähköyhtiö myisi edullisempaa sähköä oman kaupungin asukkaille ja velottaisi korkeampaa markkinahintaa muilta? Tähän ollaan menossa monin paikoin Suomea. Osa yhtiöistä tosin on lopettanut sähkön myynnin kokonaan oman kaupungin ulkopuolelle, näin teki myös Seinäjoen Energia.

– Tällä hetkellä myymme vain Seinäjoen alueella asuville sähköä, muualle emme myy lainkaan, kertoo Seinäjoen Energian sähköenergiayksikön johtaja Kari Roos.

Seinäjoella ollaan tyytyväisiä. Kaupunkilaiset voivat ostaa sähköä 6,8 sentin kilowattihinnalla.

– Me taidamme olla Suomen halvimmasta päästä tällä hetkellä, arvioi Kosti Lanamäki.

Hän osti sähkönsä ennen toisaalta, mutta nyt kotikaupungin energiasta tuli kilpailukykyinen.

– Kyllä, näin se on tällä hetkellä. Tosin lokakuussa hinta nousee täälläkin, tietää Lanamäki.

Lokakuun alussa sähköyhtiö nostaa myös seinäjokisten hinnan 10,20 senttiin, mikä sekin on vielä edullinen hinta.

Omistajaohjauksella merkitystä

Monet sähköyhtiöistä ovat kotikuntiensa sataprosenttisesti omistamia. Omistajaohjauksessa painotetaan kaupunkilaisten kohtuuhintaista energiansaantia, mikä pykälä onkin noussut monessa kunnassa esiin.

Kokkolassa päätettiin irtisanoa toistaiseksi voimassa olevat sopimukset ja siirtyä neljännesvuosihinnoitteluun. Tämä olisi nostanut sähkön hinnan lokakuun alussa noin 46 senttiin kilowattitunnilta. Päättäjät kokoontuivat pohtimaan asiaa.

– Minä aion esittää nyt hallitukselle, että oman alueen kuluttajille tarjotaan sähköä markkinahintaa edullisemmin, kertoo toimitusjohtaja Mikko Rintamäki Kokkolan Energialta.

Hän tietää, että näin toimitaan jo monissa yhtiöissä.

– ­Kyllä. Myyjä voi kohdistaa hinnoittelun eri alueille eri hintaisena, tietää Rintamäki.

Etenkin ne sähköyhtiöt, jotka ovat hyvin omavaraisia, voivat myydä sähköä alueensa asukkaille edullisesti. Seinäjoki on tästä hyvä esimerkki: yhtiön takana on iso paletti eri energiamuotoja ydinvoimasta tuulivoimaan.

– ­Meillä on runsaasti omaa sähköntuotantoa, joten tämä on mahdollista, kertoo Seinäjoen Energian Kari Roos.

Paluu menneisyyteen?

Kuntien omat sähköyhtiöt ovat siis palaamassa juurilleen omien asukkaidensa palvelijoina? Näin voisi päätellä ilmiöstä, joka on Energiavirastollekin uusi.

– Tämä on ihan uusi ja tuore ilmiö. Tietyllä tavalla voisi ajatella, että se on paluuta myös vanhaan aikaan eli aikaan ennen kilpailua, sanoo Energiaviraston ylijohtaja Simo Nurmi.

Sinänsä asiassa ei ole mitään väärää.

­ – Sähkömarkkinalainsäädäntö sinänsä ei tällaista estä, se on selvä, toteaa Nurmi.

Seinäjoella asia puhuttaa, eikä ihme. Jos katsoo uusien määräaikaisten sopimusten hintoja Suomessa, ne pyörivät suurin piirtein kaikki 30 sentin paremmalla puolella. Seinäjoen torilla ollaan siis tyytyväisiä – paitsi jos kotikunta ei ole Seinäjoki.

– Pakko myöntää, että kadehdituttaa vähän, sanoo jalasjärveläinen torikauppias Markku Honkaranta.

– Uusin juuri toukokuussa sähkösopimuksen ja hinnaksi tuli 12,98 senttiä, kertoo Honkaranta.

Seinäjokiset ovat perinteisesti omavaraisuuden ystäviä asiassa kuin asiassa. Nyt oman sähköyhtiön omavaraisuus nousee arvoon arvaamattomaan.

– Omavaraisuus on sellainen pointti, jota arvostan kovasti. Sen takia me omaa sähköyhtiötä olemme kannattaneet, että se pystyy palvelemaan tällaisissa tilanteissa, sanoo Sisko Talvitie.

– Meillä on ollut koko ajan se perusajatus, että myydään sähkö tähän Seinäjoelle ja lähialueelle. Juuri tällaisessa tilanteessa korostuu se oma sähköntuotanto, sanoo Seinäjoen Energian Kari Roos.

Lue myös:

    Uusimmat