Opettajia halutaan kouluttaa paremmin tunnistamaan ja torjumaan seksuaalista häirintää kouluissa.
Julkisuuteen on tullut useita häirintätapauksia, joista osa on uhrien mukaan saanut jatkua vuosikymmeniä. Myös kokonaisille ikäluokille tehdyt kyselyt kertovat, että jopa alakoululaiset joutuvat kohtaamaan seksuaalista häirintää.
Häirintäkysymyksiä käsitellään opettajankoulutuksessa kuitenkin sirpaleisesti ja yhteiset linjaukset puuttuvat, kertovat STT:n haastattelemat asiantuntijat.
Esimerkiksi Tampereen yliopistossa häirintäaiheet ovat esillä ensimmäisenä vuotena liikunta- ja terveystieteen opinnoissa sekä myöhemmin kahdessa muussa opintojaksossa. Kirjavuutta lisää se, että käsittelytapa riippuu opettajasta.
– On kurssin opettajan autonomian varassa, miten ja millä tavalla aihetta käsitellään, kertoo Tampereen yliopiston kasvatustieteiden professori Marita Mäkinen.
Myös Oulun yliopiston opettajankoulutuksessa häirintää käsitellään pienissä annoksissa useilla eri kursseilla.
– Lisäksi opiskelijat voivat tehdä sivuaineopintoja sukupuolentutkimuksen yksikössä, jossa väkivalta ja väkivallattomuus ovat keskeisiä teemoja. Näitä kursseja kaikki tosin eivät suorita, koska ne ovat sivuaineita, kasvatustieteiden professori Eila Estola Oulun yliopistosta kertoo.
"Haastavaa löytää tilaa"
Myöskään Turun yliopistossa ei ole opintojaksoa, joka keskittyisi pelkästään ja kohdennetusti häirintäkysymyksiin.
– Ne nousevat esiin opintojaksoissa, joissa käsitellään opetuksen etiikkaa ja moraalia. Asia on erittäin tärkeä, mutta opetussuunnitelmat ovat jo nyt niin täyteen ahdettuja, että on haastavaa löytää tilaa ajankohtaisille ja tärkeillekään aiheille, kertoo yliopiston kasvatustieteen professori Jukka Husu.
Myös Mäkinen muistuttaa, että vaikka opinnoissa käsiteltäisiinkin seksuaaliseen häirintään puuttumista ja sen ehkäisyä, kaikki opiskelijat eivät ole valmiita hyödyntämään oppimaansa työelämässä.
– Opiskelijalle on mahdollista myös torjua hankalalta tuntuvia asioita ja heittäytyä sellaisen asenteen varaan, että opettajan työ on opettaa ja nämä asiat kuuluvat psykologille tai sosiaalityöntekijälle, hän sanoo.
Husu korostaa, että nykyäänkin opettajan kuuluu puuttua asiaan, jos kollega toimii ammattietiikan vastaisesti.
– Elävästä elämästä toki tiedämme, miten haasteellisia tällaiset tilanteet ovat. Mutta lähtökohta on ihan selvä, ja se tuodaan koulutuksessa esiin, Husu sanoo.
Lisäkoulutus kiinnostaa kuntia
Opettajankoulutusta uudistava foorumi pohtii nyt, miten häirintäkysymykset voitaisiin ottaa paremmin huomioon yliopistojen tutkintovaatimuksissa. Projektipäällikkö Sanna Vahtivuori-Hänninen kertoo, että häirinnästä käyty keskustelu on vaikuttanut opettajankoulutusfoorumin työhön.
– Häirintäkysymykset ovat aina olleet olemassa, mutta viime aikojen tapahtumien takia niitä on nostettu vahvemmin esiin. Lopulta yliopistot kuitenkin itse päättävät tutkintovaatimuksistaan ja toimenpiteistään, Vahtivuori-Hänninen korostaa.
Opetusministeriö suunnittelee opettajille ja rehtoreille myös täydennyskoulutusta oppilaitosten turvallisuuden parantamiseksi. Opetusneuvos Kristiina Laitisen mukaan kunnilta on jo tullut tiedusteluja asiasta.
– Yksittäiset kunnat ovat jo nyt olleet halukkaita järjestämään omalle opetushenkilöstölleen koulutustilaisuuksia asiasta, Laitinen kertoo.