Ruokakaupasta saisi edelleen ostaa rauta- ja vaatekaupassakin myytäviä tuotteita.
Hallituksen liikkumista rajoittava lakiluonnos rajaa voimakkaasti sitä, millä asioilla kansalainen saisi liikkua. Yksi tavallista ihmistä kiinnostavista asioista on se, minkälaisilla asioilla ja minkälaisiin kauppoihin saisi mennä. Lakiluonnoksen perustelut eivät kuitenkaan ole tältä osin yksiselitteiset.
Yleisellä tasolla lakiluonnoksessa sanotaan, että asiointi olisi sallittua ruokakaupoissa ja kioskeissa. Asioiminen esimerkiksi apteekissa, pankissa, postissa ja huoltoasemalla polttoaineen hankkimiseksi olisi sallittua silloin kun se on välttämätöntä.
Luonnoksessa tehdään kaupoissa myytävien tavaroiden osalta jako elintarvikkeisiin ja ei-elintarvikkeisiin. Elintarvikeostokset ovat lähtökohtaisesti sallittu syy liikkua ja ei-elintarvikeostokset tietyin poikkeuksin ei-sallittujen puolella.
– Elintarvikkeella tarkoitetaan mitä tahansa ainetta tai tuotetta, myös jalostettua, osittain jalostettua tai jalostamatonta tuotetta, joka on tarkoitettu tai jonka voidaan kohtuudella olettaa tulevan ihmisten nautittavaksi, määritellään luonnoksessa.
Elintarvikkeisiin luetaan esimerkiksi ravintolisät ja alkoholi.
Lue myös: Katso lista rajoituksista ja mitä saisi tehdä, jos lakiluonnos liikkumisrajoituksista hyväksytään: Uhkakuvia on paljon – maskisakko olisi 40 euroa ja ulkoilu sallittua
Liikkumisrajoitusten jalkauttaminen kansan pariin voi olla tuskien taival – "Kova työ saada kaupunkilaiset ymmärtämään ja poliisilla valtava työ valvoa"
Muita ostoksia voi tehdä ruokaostosten yhteydessä
Mutta entäpä, jos tarvitsee rautakaupasta tarvikkeita esimerkiksi kevätpuuhiin puutarhassa tai parvekkeella? Tai jos kevään edetessä haluaisi päivittää vaatekaappinsa sisältöä kesää varten?
Molempia voi edelleen tehdä ainakin silloin, kun tuotteen ostaminen tapahtuu esimerkiksi ruokaostosten yhteydessä ja tuotetta myydään ruokakaupassa. Sama koskee luonnoksen mukaan vaikkapa ei-elintarvikkeeksi luettavan tupakan ostamista.
– Poikkeuksen tarkoituksena on mahdollistaa, silloin kun se on välttämätöntä, niiden tuotteiden ostaminen, joita ruokakaupoissa, apteekeissa, huoltoasemilla ja kioskeissa vakiintuneesti myydään, esitysluonnoksessa sanotaan.
Rajanvetoa ei ole määritelty selkeästi
Luonnoksen pohjalta voi perustellusti esittää kysymykseen siitä, mikä on ruokakauppa ja mikä on kioski? Eteen voi tulla hankalia rajanvetotilanteita, sillä esimerkiksi Stockmannilla on erikseen ruokapuoli ja tavarapuoli, joten saako Stockmannilla käydä ruokaostosten yhteydessä vaateostoksilla? Entäpä Tokmannilla, joka myy elintarvikkeita, mutta jonka voi mieltää myös sekatavarakaupaksi? Entä jos vaatekauppa myy myös suklaapatukoita?
Näihin kysymyksiin lakiluonnos ei anna selvää vastausta. Eteen voi tulla myös kysymys siitä, miksi täsmälleen samoja tuotteita myyvät erikoiskaupat ja ruokakaupat ovat eriarvoisessa asemassa lain edessä. Vaikkapa jalkapallon tai lenkkarit voi käydä ostamassa Prismasta, mutta ei kuitenkaan urheiluliikkeestä.
Jonkin verran liikkumatilaa lakiluonnos kuitenkin erikoiskaupalle jättää. Selkeää on se, että tavaraa saa tilata verkkokaupasta ja paketit saa hakea postista ja pakettiautomaatista. Lisäksi luonnos jättää tulkinnanvaraa määrittelemällä, että myös muita jonkin valmistamiseen, huoltoon tai käyttöön tarvittavia henkilökohtaisen elämän kannalta välttämättömiä esineitä tai aineita saisi käydä hankkimassa.
– Kyse olisi siten sellaisten tarvikkeiden hankkimisesta, joita on hankittava esimerkiksi rikkoontuneen laitteen korjaamiseksi tai uuden hankkimiseksi. Tarvikkeen hankinnan tulee kuitenkin olla juuri sillä hetkellä välttämätöntä eli esimerkiksi tarvikkeen hankkiminen ei voisi jäädä odottamaan myöhempää ajankohtaa, luonnoksessa sanotaan.
Säännöksessä ei ole rajattu sitä, mistä tällainen tarvike olisi hankittava.